394fps global shutter kenno

[aikaarska]

Kennotekniikka - uutisia vaihteeksi!

Sony julkaisi uuden 394 fps global shutter kennon.

https://www.sonyalpharumors.com/sony-an ... er-sensor/

The new global shutter sensor is smaller than FF and APS-C and made for industrial use. But I’m some aspects of this technology will find its way into future Alpha cameras featuring global shutter.

Eli ainakin ensin teolliseen käyttöön, ja näiden kennokoko 1.2" (24mp) ja 1/1.1" (12mp)

[Maffer]

Niin juuri. Tulevaisuus on laskennallisen kuvantamisen heiniä. Halusitte tai ette. Jos vihdoin pääsisi eroon kämäsestä dynystä.

[saloma-3]

Niin juuri. Tulevaisuus on laskennallisen kuvantamisen heiniä. Halusitte tai ette. Jos vihdoin pääsisi eroon kämäsestä dynystä.

Tuo noin. Tyhmä kysymys. Mikä on tuo dyny, josta on hyvä päästä eroon? Kämänen on ilmeisesti jotain negatiivista.

[jaava]

"Jos vihdoin pääsisi eroon kämäsestä dynystä." tarkoittanee onnetonta dynamiikkaa.

Minä ymmärrän laskennallisen dynamiikan parannuksen:
1. Valotetaan kirkkaimpia kennon alueita/senseleitä lyhyemmän aikaa, jotta senselit pysyy lineaarisella alueellaan. Pimeimmät kennon alueet määrää kokonaisvalotusajan, jolloin niihin ehtii kertyä riittävästi fotoneita .
2. Kun valotus siirrretään kennolta kameran muistiin, on senseleiden lukuarvoja korjattava kunkin alueen valotusajan mukaan jolloin lopputuloksena saadaan lisää dynamiikkaa.

En tiedä kuinka valmis kennotekniikka on vielä tällaiseen toteutukseen.

[Maffer]

Lineaarinen yhden valotuksen kinokenno on tiensä päässä. Ei sen ihmeellisempää. Viimeisin oikea parannus on vuodelta 2012 eli Sonyn 36MP Exmor FF ts. legendaarinen Nikon D800(E), D810 ja Pentax K-1. Sonin jpg-RAW A7r1 paskottiin muulla tavalla (häviöllisesti pakattu RAW) kanveesiin.

Vaikka noin tai sit puskuroimalla senselien arvoa. Mut luurien dyny meni jo ohi ajat sitten. GS-kennolla saadaan myös niin paljon dataa irti et voisi siirtyä softalla laskentaan.

[aikaarska]

"Jos vihdoin pääsisi eroon kämäsestä dynystä." tarkoittanee onnetonta dynamiikkaa.

Minä ymmärrän laskennallisen dynamiikan parannuksen:
1. Valotetaan kirkkaimpia kennon alueita/senseleitä lyhyemmän aikaa, jotta senselit pysyy lineaarisella alueellaan. Pimeimmät kennon alueet määrää kokonaisvalotusajan, jolloin niihin ehtii kertyä riittävästi fotoneita .
2. Kun valotus siirrretään kennolta kameran muistiin, on senseleiden lukuarvoja korjattava kunkin alueen valotusajan mukaan jolloin lopputuloksena saadaan lisää dynamiikkaa.

En tiedä kuinka valmis kennotekniikka on vielä tällaiseen toteutukseen.

Luureissa esimerkiksi googlen gcam osaa tuon laskennallisen kuvantamisen aika hyvin, jo muutaman vuoden ajan olemassa olevilla luurikennoilla.

Ja nyt kun kennoja saadaan entistä nopeammaksi, niin aika valotuksen tekemiseen lyhenee vain. Softa täytyy tietty olla tehokas, ja laitteen/kameran prossointinopeus kunnossa.

[elmar]

Mut luurien dyny meni jo ohi ajat sitten. GS-kennolla saadaan myös niin paljon dataa irti et voisi siirtyä softalla laskentaan.

Asia ei taida olla kovinkaan yksinkertainen, koska muuten se olisi jo tehty. Luurien kevyet 10-12 Mp jpegit, suhteellisen isot akut ja nopeat prossut mahdollistavat kuvien nopean pinoamisen. Overi-dynyä lukuunottamatta niiden kuvanlaatu on siksi/silti varsin heikko.

50 Mp korkealaatuinen raw-pino vaatisi GS:n lukunopeuden lisäksi tolkuttomasti virtaa, laskentatehoa, kaistanopeutta, jäähdytystä yms, jonka takia pinoaminen on parempi tehdä kontrolloidusti koneella. En sano etteikö tuo olisi joskus arkea, mutta 100 vuotta wanha akkutekniikka on kuulemma luurienkin kehityksen suurin este.

[aikaarska]

50 Mp korkealaatuinen raw-pino vaatisi GS:n lukunopeuden lisäksi tolkuttomasti virtaa, laskentatehoa, kaistanopeutta, jäähdytystä yms, jonka takia pinoaminen on parempi tehdä kontrolloidusti koneella. En sano etteikö tuo olisi joskus arkea, mutta 100 vuotta wanha akkutekniikka on kuulemma luurienkin kehityksen suurin este.

Tämä. Ja luulen, että juuri tämän takia Sonyn uudessa A1 mark2 lippulaivassa tuo monivalotukseen perustuva Composite Raw (ottaa 4-32 RAW kuvaa) ominaisuus on ulkoistettu loppukäsittelyn osalta tietokoneelle, Imaging Edge softalle. Homman voisi tehdä kamerassa, mutta homma on tehokkaampaa tietokoneella, ja todennäköisesti mahdollistaa myös paremman laadun.

Luureissa googlen gcam kyllä tekee monivalotukseen perustuvan RAW kuvan (DNG), mutta google ei ole avannut softan toimintaperiaatetta syvällisemmin, eli on epäselvää minkätasoisesta kuvadatasta se koostaa lopullisen kuvan.
Ja esim. gcamin HDR+ tila ottaa enemmän valotuksia, ja olen huomannut, että käsivaralta kuvanlaadussa on heikkenemistä verrattuna jos sen ottaa jalustalta vaikka olisi päivänvalo. Jos kennon lukunopeus ja prosessointi olisi nopeampaa, niin todennäköisesti ero käsivaravalotuksen ja jalustakuvauksen välillä ei olisi niin selvä.

[Maffer]

Ei tuo ole enää mikään este. Se este on järkkäpajan päädyssä kun eivät ymmärrä laittaa Snapdragonia kiinni jonkin vanhan romu-DSP:n sijaan.

Akku taas pitää ratkaista muuten paremmin. Nykyiset rimpulat ei käy. Eikä se kilon setuppi mahdu taskuun huomennakaan joten siihen voidaan laittaa vaikka 200g edestä lisää akkua ja rungon koko kasvaa panosta järkeväksi.