Filmien digitointia - Valoi easy35 kokemuksia

[temama]

Kiitos tuesta, veli Maffer; iteltä alko usko horjua filmiin... Noista väreistä en uskalla kehitystä syyttää; kun olin kuviin pettynyt, en jaksanut panostaa positiiviksi kääntöön. Värit voisivat ojeta Negative Lab Pron säätöjä hakemalla. Pappaikäisen touhuissa on sellainen ongelma, että esimerkiksi tuon kääntö-ohjelman säätöjen kanssa olin aika mukavasti sinut, kun sarjatyönä negafilmejä kääntelin. Ja nyt, parin kuukauden tauon aikana, on autuaasti unohtunut kaikki jipot..

Kuten sanoin, kiitos henkisestä tuesta, jatketaan harjoituksia!

Jaakko

Hyvä Jaakko, ei pidä lannistua! Meikäkin on hengessä mukana ;D

Mut juuh, eihän nämä viimeiset kyllä kovin hyviltä näytä. Ehkä tarkkuutta löytyy jostakin, mutta huikkasen tuhnuilta näyttää kieltämättä. Ja värit varsinkin.
Auringonlasku ihan Ok.

Mullakin ollut sapattivapaata sekä valokuvauksesta, että VALOI touhuista. Olen odottanut inspistä! No, muutaman kuvan kävin räiskimässä, niitä viimeisessä galleriapostauksessa olikin.

[JL Anttola]

Kiitokset osanotosta, veljet!

Niiko kerroin, tuo Canon on oma nuoruudenaikainen sijoitus, silloin aika iso sellainen, vaikka käytettynä ostinkin. Vakituisessa käytössä - eli ainoana kamerana, ei tosin kovin ahkerassa käytössä silti - se oli varsinaisesti noin 10 vuotta ja sitten erityiskäytössä toiset 10 vuotta. Nythän keräily on suuntautunut vain Olympuksiin, mutta en tuota omaa historiaa hävittääkkään aio. Laitan sen korjaamolle (sille halvalle, mutta hitaalle...), tilataan uudet valotiivisteet, ja testaillaan sen mitä kotikonstein pystyy valotusaikoja ja valotusmittarin toimintaa. Saisi tuo kunnossa olla, kuvasi sillä tai ei. Nuo valotiivisteet on silmämääräisesti aika huonossa hapessa, muilta osin saattaa olla kaikki kunnossa, ja suttukuvat vain kuvaajan osaamattomuutta. Uusien valotiivisteiden jälkeen testit jalustalta ja oikeesti huolellisesti tarkentaen, katotaan sitten tuloksia. Ja jos kuvat muuten näyttäisivät olevan edes sinne päin, eiköhän sitten löydy taas ruutia panostaa digitointiin, että saa vähän parempaa näyttöä esille! Nuo Canonin linssit jo kävin läpi digirungon nokalla, ja loppudilema oli, ettei niissä ole mitään vikaa, käyttäjän virheitä siltä osin! Niistä kuvailuista on esimerkkejä ja juttua adaptio-osiossa.

Vanhoja negoja en ole vieläkään jaksanut penkoa esille, siis niiden lisäksi, mitä viime vuoden puolella isolla innolla digitoin.

Jatketaan harjoituksia, niinkuin aina!

Jaakko

PS. Valokuvaus tuntuu halvalta harrastukselta taas! Talon - rakennettu 1996 - yläpohjan lämpöeristeet vaativat aika perusteellista perkaamista ja uusimista lämpökamerakuvailujen jälkeen, eikä oikein ukosta ole enää sinne rymyämään... just sain yhen tarjouksen ja yhen arvion... siitä kannattavaa hommaa kuitenkin, että puhallusvillakauppiaan laskelman mukaan ruppee sähköyhtiö maksamaan meille päin ens talvena, kun korjataan lämpövuodot?

[SeppoK]

JJC:kin on näköjään rakentanut tötterön linssin ja filmin välille. JJC:llä on filmin pidin ja saatavana LED-valo. Hinta näyttää valon kanssa ollevan 110 €, ilmeisesti ilman kehystettyjen diojen pidikettä. https://www.jjc.cc/index/goods/detail.html?id=1024

[JL Anttola]

Tuossa tekstissä oli muuten sellanen maininta, että Nikon D850 kamera pystyy kääntämään negat positiiveiksi. Ajatus lähti laukalle, niiko tavallisesti. Jos kamera ois tötterössä - kenen hyvänsä tekemässä - ja kamera joholla kiinni tietsikassa, ja välissä värien kääntö -ohjelma. Positiiviksi käännetty kuva näkys tietsikan ruudussa, ja jo ennen kuvan ottamista vois ruuvailla valot, kontrastit, valkotasapainot ja vielä osin väritkin mieleisiks, niin vot! Siis omien kokemuksien mukaan aika iso osa vanhoista negoista on kääntynyt hyvin vähillä ruuvaamisilla, mutta jotkut - yleensä alunperin filmille kuvatessa osin pieleen valotetut - vaatii vääntämistä. Olettasin, että helpottus, jos vois jo ennen digikameran laukasimen painamista kattoo suunnilleen kohilleen? Valotuksen kattominen ainakin ois paljon helpompaa, jos ois positiivi ruudussa negatiivin sijasta.

- arvelee Jaakko -

[temama]

JJC:kin on näköjään rakentanut tötterön linssin ja filmin välille. JJC:llä on filmin pidin ja saatavana LED-valo. Hinta näyttää valon kanssa ollevan 110 €, ilmeisesti ilman kehystettyjen diojen pidikettä. https://www.jjc.cc/index/goods/detail.html?id=1024

Luottaisin enemmän kotimaiseen VALOI tuotteeseen. Hintaero ei kuitenkaan niin valtava.

[©pjm]

... ilmeisesti ilman kehystettyjen diojen pidikettä.

"Slide Mount Holder
Holds two mounted 35mm slides
Net Weight: approx. 16g
Dimension: 155 x 52 x 4.7mm / 6.1 x 2.0 x 0.2""

?

[JL Anttola]

Oiskohan SeppoK tarkottanu sitä, että hintaan ei kuulu tuo diapidin, vaan se on ostettava erikseen? Niiko noissa spekseissä kerrotaankin, kahessakkii kohtaa... Siinä asiassa samalla linjalla VALOIn kanssa, erikseen siihenkin joutuu ostamaan diapitimen, vain kinofilmin pidin tulee paketissa. Tuskin tuo pitimen hinta erikseen ostettunakaan kummankaan kohalla silti hankintaa tyrmää, jos sille pitimelle on käyttöä. Esimerkiks miulle se ois ollu ylimääränen kilkutin, kun ei ole ainuttakaan diaa huushollissa.

Miulla on nyt VALOIta varten oottamassa puolikinofilmin pidin, mikä siis peittää puolet kuvasta, saap kuvattuu ruutu kerrallaan helpommin. Puolkinon vois kuvata kaks ruutuu kerrallaan, ja vasta käsittelyssä "irrottaa" ruudut toisistaan. Jos jo kuvatessa joutuu valottamaan eri tavalla ruudut, tuo oma pidin on parempi. Olympuksen 60mm makrolla, millä ite digitoin, ei lyhin tarkennusmatka riitä siihen, että sais puolkinofilmin kanssa kaikki pikselit käyttöön, mutta loittorenkaillahan sekin vois olla mahollista? Kun milloin saan nyt Pen F:ssä olevan filmin täyteen - 57 kuvaa 72:sta jo valotettu, eli enää 15! - syvennyn loittorengas-asiaan.

Syksyn pimeille kuukausille on luvassa mukavaa askaretta vanhojen ja ehkä uusienkin negojen skannauksessa, jos siis uusien kanssa malttaa odottaa sinne asti. Ja jos on saanu filmirullat täyteen...

Jaakko

[©pjm]

Oiskohan SeppoK tarkottanu sitä, että hintaan ei kuulu tuo diapidin, vaan se on ostettava erikseen? Niiko noissa spekseissä kerrotaankin, kahessakkii kohtaa...

Package Includes
Barrel 1# x 1
52~52mm Adapter 2# x 2
62~52mm Adapter 3# x 1
67~52mm Adapter 4# x 1
55~52mm Adapter 5# x 1
46~52mm Adapter 6# x 1
49~52mm Adapter 7# x 1
58~52mm Adapter 8# x 1
Slide Mount Holder x 1
Strip Film Holder x 1
LED Light x 1
Instruction Manual x 1

[©pjm]

Dedicated film holders for both film strips and mounted slides2 are included, as well, to help hold the film taut and to benefit handling.
Niin?

[©pjm]

https://www.nikonusa.com/learn-and-expl ... -digitizer

[Pan]

Olen tätä ES-2 käyttänyt ensisijaisesti MV- ja värinegojen digitointiin ja Negative Lab Prolla positiiviksi kääntöön.
Mukana tulevaan diapidikkeeseen ei mahdu kuin pahvi tai Gepen ohut kehys. Vanhan ES-1:n pidikkeeseen mahtui paksummatkin kehykset.
Valaisuun käytän kameran edessä n. 1m päässä olevaa valkoista (5500K) paperia kameran omalla salamalla. Kamera on USB:llä kiinni läppäriin ja softana Canon Utilities tallentaen kuvat suoraan läppärin levylle. Kuvat nimetään softan avulla juoksevasti rullan sisällä ja sopivilla arkistonumeron, kuvauspaikan ja ajankohdan etuliitteillä.

[JL Anttola]

Kaivelin pitkästä aikaa VALOIn tötterön ylähyllyltä pöydälle! Aloitin HR-testillä; pari filmirullaa kesän leikeistä on odottamassa, mutta päätin ensin testata vuoden 1997 Euroopan reissun kuvilla, mikä ero on lopputuloksessa, jos digikameralla kuvaa negat normaalisti (20,4 megapiskin kenno) tai saman kameran High Resolution -toiminnolla. Siis kennon liikutteluun perustuva monivalotus, mistä kamera rakentaa 80 megapiskin kuvan.

Tässä osasuurennukset Augustusburgin moottoripyörämuseon Böhmerlandista:





Jos on tarkoitus esitellä Böhmerlandia, ei HR juuri lisäarvoa tuo; sanoisin pikemminkin päinvastoin.
Jos on tarkoitus kuvata ja esitellä filmikuvan raetta, ero onkin jo varsin selvä HR:n eduksi!

Kohteen esittelyvertailussa on toki muistettava, että prosessin alkuvaiheessa, eli neljännesvuosisata sitten suoritetussa filmikuvauksessa, on teknisten kysymysten lisäksi ollut yksi tekijä - seisoo yleensä kameransa takana - ehkä suurin vaikuttaja siihen, riittääkö filmikuvan laatu 80 megapikselin toistoon? Tuo laatua rajoittava tekijä on kuluneen kesän kuvauksissa ollut se sama, eikä ikä ole ehkä parantanut ominaisuuksia tässä tapauksessa.

Hieman pyrkii taipumaan ajatus siihen, ettei digitoinneissa suuresti hyödy HR:n käytöstä. Paitsi sitten, jos tarkoitus on nimenomaan kuvata ja esitellä raetta?

Jaakko (meniköhän taas aika asiassa...)

PS. Lisään vielä kokonaisen Böhmerlandin, sen tämänpäiväisen 80 megapikselin version:



Siinäpä sitä on piskeliä kerrakseen!

PS2. Filmistä löysin tekstin POLAROID COLOR HD 4 200, mitä sitten tarkoittaakaan?

[Maffer]

HR-kuvassa on paremmat värisävyt. Hyvä testi!

[JL Anttola]

Siis toisessa kuvassa on paremmat värisävyt. Toinen on digikuvattu huhtikuussa, toinen tänään. Muutettu negatiivista positiiviksi samalla ohjelmalla, mutta muistamatta hitustakaan siitä, millä asetuksilla puoli vuotta sitten. Eli sävyerot eivät johdu HR:stä, tai niiden ei voi sanoa johtuvan siitä, kun converttaus on tehty mahdollisesti täysin eri asetuksilla. Nyt ei jaksa enää sitä testata, mutta seuraavan rullan kohalla on helppo ottaa muutama kuva sekä yksittäisvalotuksena että HR:nä, ja sitten tehdä täsmälleen samat väännöt negasta posiksi.

Vaikka tää kone on nyt melkonen bittipureksija, niin kyllä kaikki kuvien siirrot; LR:stä työpöydälle, koneesta pilveen, vievät jonkun sekunnin enemmän aikaa, ja tuuletin humajaa kovempaa, kun kyseessä 80 Mpikselin kuva, verrattuna 20 Mpikselin kuvaan. Ja vievät tilaa...

Tuo 80 megapiskelin Böhmerland kyllä näyttää kokonaisena kuvassa miun silmiin aika mukavalta! Tuollaisena kuva on oikein levollisen näköinen, ei iske silmille. Kovasti suurennettunahan ne rakeet alkavat jo sutata kuvaa aika lailla. Täytyy oikeesti jaksaa vielä kokeilla, tekeekö HR eroa kuviin, kun sekä kuvaa että konvertoi täsmälleen samoilla asetuksilla.

Jaakko

[Maffer]

Uhhh, no jummi jammi tietenkin vertailut pitää tehdä pitämällä vakiona kaikki muu. Ny toinen noista vihertää nii hemmetisti.

[JL Anttola]

Ens hättään kiinnosti enemmän rakeet ja terävyys, mutta jatketaan harjotuksia! Tuon verrokkikuvan kaivoin vanhoista arkistoista vasta, kun oli tötterö siirretty kaappiin ja negasarja samoin...

Valmista kuvaa voi säätää Lightroomissa normaalisti. Paitsi mitään ei voi tehdä normaalisti, kun kaikki vivut vaikuttavat päinvastoin. Mikä olisi vielä helppoa, mutta ne kontrastin spesiaalivivut vaihtavat suunnan lisäksi myös hommiaan keskenään... siellä pohjalla säädettävänä kun on se negatiivista otettu kuva! Se on enemmän kuin jännää...

Jaakko

PS. Tuon kokonaisen Böhmerlandin funktio tässä sarjassa on se, että yksityiskohtaan rajattu HR-kuva on varsin sutun näköinen huiman rakeisuuden johdosta, mutta rajaamaton kuva on - ainakin minun silmiini - varsin katsottava ja nätti. Itse oletan, ettei tuo HR sävyihin vaikuta, mutta joku päivä senkin tiedän, enkä oleta.

Pahoittelut siitä, etten heti maininnut kuvien erilaista käsittelyä,

[temama]

HR-kuvassa on paremmat värisävyt. Hyvä testi!

Samaa mieltä.

Ja filmirakeille ei voi mitään. Jos niistä haluaa eroon, niin täytynee käyttää jotain AI pohjaista kohinatappajaa.

Itekin pitäisi kaivaa VALOI esiin. Jäänyt ihan unholaan alkuinnostuksen jälkeen. Olevinaan aika ei riitä sen kanssa turssaamiseen.

[JL Anttola]

Nyt valkkasin tänä kesänä valotetusta joulupukki-filmistä (Kamerastoren Santa) muutaman kaupunkikuvan; Mikkelin Tuomiokirkko, Kyyhkylän kartano sekä puutaloidylliä laitakaupungilta, Emolasta ja Nuijamiehestä.

Kuvasin kaikki neljä kuvaa täsmälleen samoilla säädöillä sekä kertavalotuksena että 80 megapikselin HR-kuvana, ja käänsin negat posiksi täsmälleen samoilla asetuksilla.

Tässä linkki likkeriin, mistä löytyvät, kaikki 8 kuvaa: https://flic.kr/s/aHBqjBRFXX

Kuten jo arvelinkin, ei HR tai kertavalotus juurikaan kuvien sävyihin mitään vaikuta. Jossain parissa yhteen suuntaan, toisessa toiseen, tai ei mihinkään. Ja tämä on muutenkin täysin epärelevantti asia; kuvien valkotasapainot ja muutkin väreihin ja sävyihin vaikuttavat säädöt on joka tapauksessa konvertoinnissa valittava, joko koko filmille, kuvasarjoille tai yksittäisille kuville kullekin erikseen. Aina tulos on kuitenkin skannaajan mielipide, kuvasi ne sitten kertavalotuksella tai HR:llä. Ja lopputuloksen saa sävyjen osalta yhtä mieleisekseen kuvaustavasta riippumatta, väännöilä mitkä joka tapauksessa on tehtävä.

Kuvien tarkkuus niissä katselumoodeissa, missä itse kuviani katson tai muille katsottavaksi laitan, ei muutu HR-kuvauksessa mihinkään; rajoittava tekijä on syntynyt jo filmikuvauksessa, ei se resoluutiota nostamalla miksikään muutu. Jos raetta haluaa kuvata ja esitellä kuvissa, silloin kannattaa kuvata HR:ää, ei muulloin. Mutta tulipahan testatuksi, ei tarvi luulla enää mitään... kuvailee vain normaalisti kertavalotuksilla negat digiksi VALOIn tötterön läpi! Aikaa säästyy hiukan, ja tilaa paljon kuvien säilytyksessä, kun ei sotkeennu HR-moodiin.

Tarkennuksen kanssakin pelailin. Kuva neljätoistakertaiseksi kameran näyttöön, niin voi manuaalisesti tarkentaa rakeeseen. Mutta tämän päivän testeissä kameran automaattitarkennus räppäsi samaan kohtaan, aika paljon helpommalla? Jos filmikuva on kovasti suttu, tai siinä ei ole oikein kontrastista paikkaa, silloin manuaalisesti ja rakeeseen on varmempi tarkennus kuin automaatti, minun mielestäni ja minun kalustollani. Esimerkiksi tähän linkatuissa kuvissa en huomannut mitään etua manuaalitarkennuksen käytöstä?

Jaakko

PS. Säätelinköhän mie nyt nuo kaikki liian latteiks tai vaaleiks...

PS2. Tuo rakeisuushan on yksi koko filmikuvauksen idea; ei kai sitä tarvi hävittää, tai jos tarvii, niin kuvaa suoraan diginä ja käyttää AI-terävöityksen ja kohinanpoiston kautta. Siis jos siihen muoviseen kuvaan haluaa päästä, millä silläkin on paikkansa ja ihailijansa. Tässä pohdin sitä, kannattaako filmit skannatessa kuvata HR-kuvina, jotta saa viimisen päälle esiin sen rakeen, vai tyytyykö vähän vaatimattomammin näkyvään rakeeseen - mikä edelleen kyllä näkyy -ja kuvaa helpommalla kaavalla kertavalotuksia ja säästää vähän levytilaa samalla. Valintoja näissä on aina tehtävä, haki mitä vaan.