ttuplai kirjoitti: ↑Helmi 08, 2022 6 : 49
ps. Laitteita ei kandee pudottaa - ei se kamerakaan siitä tykkää. Toisaalta liesikin voi sytyttää koko asunnon - hana vuotaa ja pilata parketin. Elämässä on ikävästi riskejä.
Raportoivat spektrometrin menevän epävireeseen jo pienestä kolauttelusta. YouTube:ssa kaveri varoitteli koskemasta avatun kaupallisen spektrometrin osiin, koska ei halua joutua tekemään vaivalloista laitteen uudelleensäätämistä. Mittaustilanteessa häiriöitä saattaa aiheuttaa laitteeseen koskeminen, ja on tilanteita, joissa mittaus-tila/alusta ei ole riittävän tärinätön (ihmisten kävely, ovien aukominen, liikenne ja tuuli täristää vaikka sitä ei itse huomaa). Kyseessä on siis tarkat mittalaitteet. Pahviputkeen teipillä kasatut vempaimet on asia erikseen.
Spektrimittariehdokas
Tuli vastaan HAMATSU:n, kaiketi (väri-)mittalaitteisiin tarkoitettu, spektrometri-"piiri", jossa on valmiina jo USB-liityntäkin. Tarkkuutta löytyy 2-3nm, mittausalue 340 - 830nm. Siinä olisi myös "trigger function", jolla voisi mitata salamalaitteen spektrin. Hinta on todennäköisesti suolainen.
https://www.hamamatsu.com/content/dam/h ... c1241e.pdf
HAMATSU C13555MA esittely (spektrometri kytketään kannettavaan sekä valonlähteeseen ja mitataan spektrejä sekä sensorin kohinaa):
https://www.youtube.com/watch?v=5U56lnVEumY
Valonlähteiden spektristä vepistä löytynyttä:
"Some lights struggle to reproduce certain colors, or have spikes and valleys. Low quality HMI lights have spikes everywhere. Low quality fluorescents are even worse. The absolute worst are sodium vapor lamps."
Other fluorescent lamps spectrums:
"This image shows the resolution of the spectrometer. The two yellow lines 574 and 576 are perfectly separated. Normally spectrometers economic and "DIY" do not have this resolution."
Jotta 574nm ja 576nm välillä näkyisi kuoppa, tulee spektrometrin kyetä mittaamaan myös 575nm kohdalta tulos. Onnistuu <1nm resoluutiolla (näytteenottoteoreema).
Värikorttien patsien mittaamiseenkin soveltuvaa
https://journals.biologists.com/jeb/art ... meters-and
"There is no such thing as the ‘reflectance spectrum’ of a surface, even a surface as uniform as blank paper. For nearly all surfaces, the measured reflectance depends on the angle of the incident light and the angle of the detector viewing the reflected light."
Vaatii siis sopimuksen mittaustavasta, jotta spektri olisi vertailukelpoinen. Edes omat mittaukset, omalla valolla tehtyinä
Patsin väriä voi arvioida jo pelkän spektrin perusteella. Pelkkä muutaman piikin spektri ei ole värikortissa hyväksi, vaikka ihmisen silmään olisikin oikea väri. Tuon värinhan saa halutessaan myös huijaamaan trikromaattisia värimittereita.
Lisäksi spektristä saa laskettua tristimulus-värin:
Jos spektri kyetään sovitusti mittaamaan (webbikameraan perustuvat eivät ole riittävän lineaarisia), niin sen muunto haluttuun väriavaruuteen ei pitäisi olla erityisen hankala operaatio tietokoneelle. Ihmisen silmän päästökaistojen lisäksi muunnon voi suorittaa myös haluttujen RGB-kameroiden päästökaistoilla (onko yksikään valmistaja julkistanut).
En tiedä pitäisikö saatujen tulosten perusteella pistää ihminen vai jokin kamera huoltoon. Vai riittääkö tieto värikortin ongelmallisesta patsista.
Värimittarit
Mitä mittaustapasopimusta käyttää kaupalliset spektrinmittaukseen perustuvat värimittarit - täytyy ihmetellä. Näyttäisi ainakin resoluutio olevan kaupallisissa mittaripiireissä suht maltillinen (yllä mainitussa HAMAN piirissä aika hyvä 2-3nm, mutta on tullut vastaan myös 10-20nm resoluutioita).
Asian sivusta: Trikromaattisilla antureilla varustettuja värimittareitahan käyttävät ainakin näyttöjen kalibroinnissa paljon (minäkin) - ehkä niilläkin saa jonkinlaista tarkkuutta.
Kameran RGB-pikselistä CIE1931 XYZ väri kunnolla tehtynä ja värikortin merkitys
- Yksinkertaisuudessaan muunnos tehdään kertomalla RGB-arvo kamerakohtaisella muunnosmatriisilla M, josta saadaan tuloksena CIE1931 XYZ väri
- Helpoimmillaan muunnosmatriisi M saadaan kuvaamalla RGB kameralla tunnettu värikortti, joka on valaistu D65 valolla.
- Kuitenkin hyvän muunnosmatriisin saamiseksi värikortti tulisi kuvata eri tyyppisillä valonlähteillä, kuten CIE D65, A ja D50. Kukin valonlähde mitataan tarkalla spektrometrillä, jotta saadaan kullekin sen CIE1931 XYZ väri. Lopuksi värikortti kuvataan myös RGB-kameralla eri valoilla. Näillä tiedoilla voidaan laskea yksinkertaisella matriisilaskulla muunnosmatriisi M.
Mä en tiedä onko noita värikorttien patsejä speksattu missään spektrin osalta - sijoittamalla niihin eksoottisia metameerejä taitaisi saada aika erikoisia tuloksia.
Toisaalta ei RGB-kameroidenkaan sensorien päästökaistoja ole missään standardoitu.
