Optinen muovi

[jaava]

Tuli vastaan toisessa säikeessä lause:

Ne on sitten muovia ne kierteetkin ja ne ei ole optista muovia, kuten esim Canonin vastavalosuojat. Optinen muovihan on yksi kalleimmista muoveista, mitä markkinoila on.

Oletan tuon optisen muovin olevan tässä yhteydessä sellaista, joka ei läpäise ainakaan näkyvää valoa.
En ole foorumilla nähnyt aiemmin mainintaa optisesta muovista. Jotkin kameroiden muoviosat eivät saisi vuotaa ollenkaan sähkömagneettista säteilyä, jota kameran sensori kykenee vastaanottamaan (ja tallentamaan valotukseen).

Optinen muovi tuntuu järkevältä materiaalilta kameroissa, mutta kuinka optista kiinalaiset muoviseokset on vaikkapa vastalosuojissa.
Minulla on useita kokemuksia kiinalaisesta muovista mm. kitarateline, joka romahti muutaman vuoden päästä kun putket toisiinsa sitovat tukevan oloiset muoviosat "sulivat ja ratkeilivat" (tuntuma käteen oli tahmainen). Olenkin päätellyt ettei kiinalaisten muovitekninen osaaminen ole kovinkaan korkealla tasolla koko rintamalla.

Omien kokemusten mukaan muovi läpäisee infrapunaista valoa helposti. Myös monet muutkin sähkömagneettisen säteilyt taajuusalueet menee helposti siitä läpi (siitä voi tehdä mm. mustia mikroaaltolinssejä). Yritin joskus tehdä kaukoputkeni jalustaan tunnistimen tietystä asemasta, joka tunnistettiin LED/vastaanotin parin infrapunavalon kululla akselilla olevan maskin reiän läpi, mutta kaikki muovista tekemäni maskit vuotivat läpi koko kierroksen. Oli pakko siirtyä peltiseen maskiin. Vuotamaton optisesta muovista tehty maski olisi toiminut (IF alueella).

Pienen kiinalaispajan vastavalosuoja onkin arveluttava - montakohan kiinalaista vastavalosuojaa mulla on (en ole ajatellut asiaa aiemmin!)

[Maffer]

Nyt on höpöä. Tavallinen järkkä sisältää IR hot-mirrorin joten vaikka siitä menisi jollain konstilla infrapuna läpi, ei näkyvä valo kyllä mene jos ei ole 3D-tulostettu ja kerrosten väli vuotaa.

Ite tein luurin suodintelineeseen kiinalaisesta tuhnumuovista vastavalosuojat ja ei vuotaneet nekään kun tarpeeksi paksuna tulosti. Ja sinne sisäpintaan voit laittaa vaikka astrokakkuloiden pinnoitushuopaa niin siihen loppuu kaikki heijastelu viimeistään.

Canonin muoviset VV:t on pahimpia lerpparomuja mitä markkinoilla on. Case 85/1.8 USM mikä irtoaa kovassa tuulessa jo itsestään. 90mm TS-E:ssä on sama VV ja se lensikin tuulen mukana lopulta mereen. Kiinalainen korvike oli tiukempi eikä siitä menny mitään läpi tai heijastanut mitään sisäpinnoista.

Kannattaa vaihtaa Zeissiin kun VV on metallia. Eikä tartte olla optista metallia. Tai jos ne kinuskit se arveluttaa, kamera lapaseen ja kuvaamaan ulos kun kelikin on hyvä. Voimakkaaseen sivuvaloon vaan 10min valotus niin sillä se selviää.

[jaava]

Nyt on höpöä. Tavallinen järkkä sisältää IR hot-mirrorin joten vaikka siitä menisi jollain konstilla infrapuna läpi, ei näkyvä valo kyllä mene jos ei ole 3D-tulostettu ja kerrosten väli vuotaa.

Toki sensorin päälle oleva suodin rajoittaa IR-valoa, mutta mitä kaikkea muuta suotimesta pääsee läpi. Kameran sensorin kaista on kuitenkin melkoisen laaja.
Kamerassahan on useita säteilyn reittejä sensorille, jos valmistusmateliaali on tavallista muovia, eikä metallirakenteet estä valon kulkua.
Onkohan kiinalaisissa kamera-/objektiivi-tehtaista laadunvalvontaa käytetyn muovin ominaisuuksista.

[Maffer]

Siis että rungon metallirakenne vuotaisi niin vain? Nyt on tosi kaukaa haettua settiä. Onnistunee kyllä tänä päivänä varmaan keneltä vain valmistajalta kun halpuutus on päivän sana mut yksikään DLSR ei ikinä vuotanu mistään vaikka mun keskimääräinen valotusajan pituus oli menneinä vuosina minuutin luokkaa.

Sonyn lerppa-A7mk1 sarjassa perusmalli ja R oli muovisella bajonetilla mikä nitkahti kun siihen tuuppasi adapterilla Zeissin laajiksen. Siitä pääsi ihan oikeesti valoa sisään.

Nyt jaava ulkoilemaan ja vaihda vaikka kunnolliseen iPhoneen niin ei tarvi raahata mitään romuläjää verkonpainona mukana ja saat käypäsiä kuvia.

[jaava]

Siis että rungon metallirakenne vuotaisi niin vain? Nyt on tosi kaukaa haettua settiä. Onnistunee kyllä tänä päivänä varmaan keneltä vain valmistajalta kun halpuutus on päivän sana mut yksikään DLSR ei ikinä vuotanu mistään vaikka mun keskimääräinen valotusajan pituus oli menneinä vuosina minuutin luokkaa.

Metallista on todella vaikea saada näkyvän valon lähellä olevaa säteilyä läpi, mutta muovi on aivan erilainen - yllättävän erilainen.

Mä en tiedä mitä tuohon "optiseen muoviin" on sekoitettu, että sen päästökaistaa on saatu rajoitettua ja onko se kuinka tehokasta blokkaamaan sensorin kaistan alueella.

[©pjm]

"Optisiin muoveihin kuuluvat PC (polykarbonaatti eli pleksi), PMMA (polymetyylimetakrylaatti eli pleksi), kirkas PS (polystyreeni), PETG (amorfinen polyesteri) sekä kirkas PVC (polyvinyylikloridi). Optisten muovien käyttökohteiden lämpötilat jäävät usein alle 100 celsiusasteen, tosin poikkeuksiakin on, kuten PC."

[©pjm]

Ne on sitten muovia ne kierteetkin ja ne ei ole optista muovia, kuten esim Canonin vastavalosuojat. Optinen muovihan on yksi kalleimmista muoveista, mitä markkinoila on.

Kuka kusettaa ketäkin nyt.

[Maffer]

Se Canonin sadan euron muovinen VV maksaa 50 senttiä tehdä ja Canon-veroa siinä on 99,50€.

[JL Anttola]

Älkäähän nyt eppäilkö kenenkään kirjoituksia, kyllä ne on vakavalla naamalla tarkoitettu luettaviks ja uskottaviks!

Eikä ole maailman ainut erikoisaineesta tehty osa se canuunan vatsavalosuoja. Meeppäs ostamaan teollisuustoimittajalta vaikka rosteripultteja; maksavat kyllä, mutta ei omaisuuksia. Vaan ostappas sama pultti veneliikkeestä, yksittäispakattuna ja merkkitekstillä, niin jopas vain on erikoisaineesta tehty, ja hinta sen mukanen!

No ihan aikuisen oikeesti. Jos markan nikale tehdään kiinassa, ja toimitettaan kamerakaupan hyllyyn, ja lähdetään ajatuksesta, että kukin asiakas maksaa toimitusketjulle aiheuttamansa kustannukset. Niin sen osan valmistuksen hinnalla ei ole mitään tekemistä syntyneiden kustannusten kanssa. Se on kuin pankissa, asiakas ei tuo kuin hiekkaa lattialle. Oven avauksesta pitäisi veloittaa kymppi, myyjän valumisesta tiskin taakse paljon enemmän, jos täydestä kustannusvastaavuudesta lähdetään. Valmistuksen kustannuksilla ei ole oikein mitään osaa kokonaiskustannuksista, jos oikeasti kulut jaetaan aiheuttajilleen varaosakaupassa tai yleisessä nippelikaupassa. Kaupan ketju sitten joutuu elossa pysyäkseen ottamaan jostain muusta kohtaa ne rahat pois asiakkaalta, kun ei se nippeli-nappelin sadan euron hinta ainakaan joka paikassa mene läpi. Toisaalta, jos koko logistiikkaketju - tulli mukaanlukien - kohdistaisi ne kulut oikein jokaiselle kuljetettavalle nippeli-nappelille, eipä niitä markan nippeleitä saisi mistään.

Jos saatte jotain - mitä hyvänsä - kamerakaupasta alle viidenkympin hintaan, kannattaa aina kiittää jotain toista asiakasta, joka on ystävällisesti osallistunut hankintanne rahoittamiseen.

Jaakko

[aikaarska]

No siitä vaan kokeilemaan full spectrum modatulla kameralla, sellaisesta on ylimääräiset suotimet heivattu pois.

Sitten kokeilee voimakkaallaa infrapuna valonlähteellä vuotaako kennolle mitään...

[janne.]

hämärä ketju

[©pjm]

Jopa skientologit nauraa vatta kippurassa tälle.

[Tervo]

Sitten kokeilee voimakkaallaa infrapuna valonlähteellä vuotaako kennolle mitään...

Niinku saunan kiukaalla?

[aikaarska]

Sitten kokeilee voimakkaallaa infrapuna valonlähteellä vuotaako kennolle mitään...

Niinku saunan kiukaalla?

No, siinä saisi edes kaksi kärpästä samalla iskulla. Jos ei muusta kostuisi, niin ainakin pääisi lopuksi rentouttavan saunahikoilun huomaan

...No joo, vaikka teoriassa IR valoa pääisisi huikkasen kennolle, niin käytännössä näkyvä valo dominoi sen merkityksettömäksi. Ja normaali digikameroissa on tosiaan se IR aallonpituuksia blokkaava suodin muutenkin vakiona.
Käytännössä IR valo on muutenkin voimakkaampaa silloin kun näkyvä valokin on, ellei nyt sitten tosiaan pimeässä jotain lämpölähteita kuvaile. Silloinkin se helposti dominoivin polku kennolle on optiikan linssistön läpi, ei rungon läpi...

[©pjm]

Laitahan Jaava linkki tulemaan, kiinnostaa mihin koko juttu liittyy. Totta vai tarua osiossa ollut?

Kysehän taitaa olla ihan muusta ku IR ominaisuuksista, hinnasta kait osin kyse?

[Maffer]

Veikkaan R-kioskin myyjän juttuja että sais bonusta myynneistä.

Täyspektrikamera oli kyllä todella ronkeli myös vastavalosuojan kanssa. Jos se vähänkään heijasti sisäpinnaltaan oli sitten muovia tai mitä vaan, oli kuva jojossa 100% varmasti.

[JL Anttola]

Käytännössä IR valo on muutenkin voimakkaampaa silloin kun näkyvä valokin on, ellei nyt sitten tosiaan pimeässä jotain lämpölähteita kuvaile. Silloinkin se helposti dominoivin polku kennolle on optiikan linssistön läpi, ei rungon läpi...

Mutta tässä on valon voimakkuuden lisäksi syytä ottaa huomioon valon tärkeys. Sitä voi havainnollistaa helposti vertaamalla auringonvaloa ja kuunvaloa; kumpi on tärkeämpää?

Tottakai kuunvalo! Aurinko valaisee vain päivällä, ja silloin on muutenkin valoisaa. Sen sijaan kuu valaisee (jos valaisee, ei se nytkään mitään valaise kun on vain sellainen onneton ohut luiru...) nimenomaan yöllä, milloin on pimeää. Ei kai sähkövalojakaan päivällä polteta, paitsi kaupunki joskus katuvaloja, mutta niillä onkin liikaa rahaa.

Jaakko

[©pjm]

Veikkaan R-kioskin myyjän juttuja että sais bonusta myynneistä.

[JL Anttola]

Viittaus muuten liittyy viestiketjuun "Halvalla ei saa hyvää" osiossa Muut. Eli älkää pistäkö leikiks vakavia asijoita...

[thirvi]

Älkäähän nyt eppäilkö kenenkään kirjoituksia, kyllä ne on vakavalla naamalla tarkoitettu luettaviks ja uskottaviks!

Miten minusta, nyt alkuperäisen ketjunkin tsekanneena, jotenkin tuntuu että savonmaalla nyt kiherretään sisäistä naurua, kun kieli poskessa kirjoitetusta läpändeeroksesta spin-offasi ihan oikea ketju, missä optisen muovin olemusta pohditaan nyt sitten enemmän tahi vähemmän tosissaan Monta oletusta tuossa toki saattoi mennä pieleen.

Tuli vastaan toisessa säikeessä lause:

Ne on sitten muovia ne kierteetkin ja ne ei ole optista muovia, kuten esim Canonin vastavalosuojat. Optinen muovihan on yksi kalleimmista muoveista, mitä markkinoila on.

Oletan tuon optisen muovin olevan tässä yhteydessä sellaista, joka ei läpäise ainakaan näkyvää valoa.

...saattaa sisältää suolan lisäksi pari väärää oletusta - se mitä alkuperäisessä lainauksessa tarkoitettiin ja mitä optisella muovilla tarkoitetaan

"Optisiin muoveihin kuuluvat PC (polykarbonaatti eli pleksi), PMMA (polymetyylimetakrylaatti eli pleksi), kirkas PS (polystyreeni), PETG (amorfinen polyesteri) sekä kirkas PVC (polyvinyylikloridi). Optisten muovien käyttökohteiden lämpötilat jäävät usein alle 100 celsiusasteen, tosin poikkeuksiakin on, kuten PC."

Tämä on nyt hyvin lähellä totuutta ( = yleistä käsitystä mitä optisilla muoveilla tarkoitetaan). Jos noita sekunnin pohtii, niin kaikki ovat läpinäkyviä, ainakin näkyvän valon aallonpituuksilla. Saattaa olla että sillä on jotain yhteyttä sen termin "optinen" kanssa.

Yleisemmin. Tässä taisi joo tulla spin off tuosta läpändeeroksesta. Avainsanana kaksi juttua, termit ja suuruusluokat. Aluksi luulen että lähdettiin termien ja alkuperäiskirjoituksen vakavuusasteen osalta hieman kiertoreitille. Seuraava onkin sitten ne suuruusluokat. Vastavalosuoja blokkaa vain osan valosta, mitä linssille tulee, valonlähteiden ja heijastuten suunnista toki riippuen. On semivähän merkitystä sillä että läpäisisikö se jopa prosentin valosta, tai varsinkaan niitä aallonpituuksia jota tosiaan kennon suodatinkin blokkaa pois, kuten ketjussa todettu. Varmaan sisäpuoliset heijastuksetkin ovat tärkeämmät. Oikeammin, useimmat vastikset on valmistettu muovista, (useimmiten varmaan värjätty ABS, ehkä PC seostuksella) joihin on sitten sekoitettu riittävästi mustaa väriainetta. Samalla tekniikalla on saatu lääketieteen laitteisiinkin riittävällä prosentilla läpinäkymätöntä muovia, myöskin sellaisesta PARA-seoksesta, missä on 50% lasia, seinämänpaksuuden suuruusluokassa reilu milli. Lisää läpäsemättömyyttä ja heijastamattomuutta on sitten haettu pinnan porrastuksin ja pinnoituksilla. Vaikka jotain noita tarvikkeista puuttuu, kyllä ne halpiksetkin jotain blokkaavat. Suurin osa kuvista onnistuu ihan ilman vastistakin, joskus sivuauringon vuoksi joutuu kontrastia jonkin verran boostata, jos arska valaisee etulinssin tai suotimen pölyt.

Pitäisiköhän tätä kuitenkin testata käytännössä vielä. Jos ostaisi eri materiaalista valmistettuja halvimpia runkotulppia ja linssinsuojia ja teippaisi ne huolella silmien eteen, toimisikohan joku sopivasti aallonpituuksia blokkaavana ja jotain ir-valoa läpäisevänä läpivalaisulaitteena tai lämpökamerana, kesäterassilta tipuja tiiraillessa? Ainakin tiistaina suosittelen kokeilemaan, silloin voi saada paljon anteeksi.