Lintutunnistus

[JL Anttola]

Tuli tuolla kuvapalstalla pönösorsakuvien yhteydessä juttua OM-ykkösen lintutunnistuksesta tilanteessa, missä on samaan kuvaan punkenut hirveesti sorsia; miten valitaan haluttu niistä tarkennuksen kohteeksi? Maffer sen nosti esille, ja häntä käy kiittäminen, jos muija huomenna kottiin tultuaan kiukkuaa, kun miulla on kaikki määrätyt työt tekemättä, ja aika käytetty turhuuteen... siitä huolimatta tein testiä, huomisen huolet ei painanu ei!

Ens testitilanne. Etin kameran etteen hirveesti sorsia, tässä kuva yleistilanteesta:



Jos kameralle on annettu tarkennusalueeks koko ruutu, ja lintuetsintä päällä, se ettii lintuja koko ruudun alueelta. OM-ykkösessä on monta mahdollisuutta tuon etsintä-alueen muodosta, ja lisäksi tehtävissä vielä ite lissää. Pienin on yks yksittäinen pikkuruutu, sitte yks isompi ruutu, ja siitä edelleen viiden, yheksän, 25:n ja niin edelleen kokosia laatikoita. Etsintäalueen vaihto tapahtuu, kun tökkää joystikkiä, ja sitte pyörittää eturullasta, eli varsin nopeasti, kun sen on sormille opettanu. Ja samaten valitun pienemmän etsintä-alueen siirtely tapahtuu joysstikillä vaivattomasti, joskin se on miun mielestä pikkasen vaikea hallittava, ei ihan aina mee just haluttuun suuntaan ja haluttuu määrää heti kerralla. Voip olla harjotuksen puutetta se. Sitte tähän keissiin takasin. Kamera näyttää annetulta alueelta löytämänsä linnut himmeellä valkosella neliöllä ympäröityinä, ja valitsemansa selvemmällä valkosella neliöllä ympäröitynä, lisäksi löydettyään silmän, näyttää senkin valkosella neliöllä ympäröitynä.

Kuva takatöllöstä malliks:



Ja kamera valitsee täysin sattumanvarasesti noista löytämistään jonkun, mihin päättää tarkentaa. Eikä ookkaan mitään konstia ohjata sitä tarkennusta niistä löydetyistä haluamaansa. Eli etsittävää aluetta on pienennettävä sellaseks, ettei kamera siitä löydä kuin sen halutun linnun. Ja lisäks, kun se löydetty alue on neliö, ja annettu etsintä-alue on joku kulmikas kuvio, niin kamera ymmärtää sallituiks kaikki neliöt, mitä mennee yhtään limittäin. Pikkasenkin nurkasta neliöt päällekkäin, niin voip karata väärään lintuun, vaikka oot selvästi valinnu tietyn linnun annetun tarkennusalueen keskelle.

Yhdellä pienellä pisteellä ohjaten on varmin tapa estää tarkennuksen joutumista väärään lintuun. Sillon vaan vähän lyödään korville koko lintuetsinnän ideaa, voip siinä tilanteessa olla helpompi tapa tulla pois lintuetsinnästä, ja ottaa homma omiin käsiin. OM-ykkösessä on erillinen takanappi tarkennusta varten, ja erikseen nappi, millä valotuksen voi lukita, eli on tottumisesta kiinni, nappaako tarkennuksen haluttuun, sitten sommittellee ja laukasee, millon valotus tulee laukasun mukaan, vai lukitteeko napilla valotuksen, ja lukitsee tarkennuksen liipasimen esivedolla, sitten sommittellee ja laukasee.

Ei tuo nyt käytännössä kovin usein tuu eteen tuo tilanne, että lintuja on etsin pullollaan; esimerkiks pullasorsien tapauksessa on aikaa zuumailla ja tuumailla.

Tuosta testitilanteesta sain kuitenkin kohtuuselvän kuvan sorsaparvesta OM-ykkösellä, nuo aikasemmat kuvat otin pikku-epelillä (Pen EP-L6):



Veli Maffer joutuu nyt pähkäilemmää, ostaako sittekää OM-ykköstä, kyllä tässä se ajatuksenlukupuoli selvästi takkuaa...

Jaakko

[Maffer]

Niih, tässä on about kaikkien peilittömien osalta totaalinen fail. Olkoot lintu, naama, silmä tai joku muu tunnistettava hahmo. Konsepti on rikki heti kun kohteita on enempi kuin yksi.

Kaikista helpointa, jos runko ei osaa seurata kuvaajan katsetta, olisi vain sallia tapilla vaihtelu kaikkien tunnistettujen objektien välillä. Mikään kamera ei taida sitä tarjota vaikka moni löytääkin ryhmäkuvasta ensi alkuun vaikka 25 naamaa. Mihin ne muka katoaa sisäisestä taulukosta kun lähdet träckäämään jotain niistä? Ei missään nimessä ole hyväksyttävä käyttökokemus että joutuu aina aloittamaan alusta tai pudottautumaan kokonaan pois kohteentunnistusmoodista. Mm. Fujilla tämä on täysin särki.

Mainittakoon että muutama luuri osaa pitää kirjaa samaan aikaan useasta kohteesta. Ja vieläpä laskea bokesimun niin että ne kaikki ovat irrallaan taustasta.

[elmar]

Kaikilla pisteillä + AI-servolla R5:n keskikohdalla (ei siis keskipiste, vaan noin 9 pisteen kimppu) tehty ensimmäinen tarkennus on määräävä, sen jälkeen jatkuva tarkennus pysyy siinä kohteessa, jos se vain pysyy etsimessä/näytöllä.

Toki jos toinen samannäköinen kohde liikkuu tarkennuskohteen ohi, AF saattaa vaihtaa siihen. Mut pääsääntöisesti, R5:n elukkaseuranta on varsin hyvä ja luotettava. Tollasessa paikallaanpönötyksessä, AF pysyy siinä mihin kuvaaja on sen asettanut.

En tiedä nyky-Olyjen AF-asetuksista, mut Iso-C:ssä "Case 1" pelittää omaan makuun lähes kaikissa tilanteissa hyvin. Se ei hae koko ajan hysteerisesti uutta kohdetta, vaan pysyy rauhallisesti siinä ekassa. Luulen että eri merkeillä on tässä protokollassa todella isoja eroja. Ainakin A7R3-4:ssa tämä puoli oli huono, välillä toimi ok ja välillä se oli aivan susi. Myöhemmin julkaistu A1 on toki eri maata, mut on sillä hintaakin.

[JL Anttola]

Tässähän siis oli kyse nimenomaan kohteitten tunnistamisesta tekoälyn avulla, ja tilanteessa, missä kohteita löytyy enemmän kuin yksi, ja pitäisi osoittaa kameralle, mikä niistä halutaan valittavaksi.

Ryhmäkuvauksessa, kun kuvassa on useita ihmisiä, ja kasvotunnistus on kamerassa päällä, on Oly jo parissa edellisessä mallissa tarjonnut ratkaisua. Tosin joutuu ensin laittamaan jollekin napille toiminnon "kasvojen valitseminen", sitä ei ole oletusasetuksissa.

Jos koko näytön alue on valittu tarkennusalueeksi, kamera valitsee tunnistamistaan kohteista sen, mikä on lähinnä kuvan keskellä. Jos valittuna on joku pienempi tarkennusalue, kamera valitsee kohteen, mikä on lähinnä valittua aluetta. Jos kameran valitsema kohde ei ole kuvaajan haluama, kuvaaja painaa sitä näppäintä, minkä on muuttanut "kasvojen valitseminen" toimijaksi, pitää nappia pohjassa, ja silloin kumpaa vaan rullaa pyörittämällä tämä kohde vaihtuu, yksi kerrallaan yhdellä rullan naksulla. Pikaisella testillä tämä ei toiminut sorsaparvessa, siis lintutunnistuksen yhteydessä, mutta ihmiskasvojen yhteydessä toimii! Jos ymmärsin oikein DPReviewistä lukemaani, tämä oli jo EM-1 mk kakkosessa, ja on kaikissa sen jälkeen tulleissa huippumalleissa, myös uudessa OM-1 -mallissa. Eli ei ole totaalifaili Olyn leirissä, vielä joutuu Maffer harkitsemaan...

Tuon tapaisia kustomointeja on tarjolla muitakin. Niistä kannattanee ottaa käyttöön ne, mitä omassa kuvauksessa useimmin tarvitsee. On toimintoja, joita ei ole tarvis tai ei edes voi käyttää silloin, kun kamera on silmällä. Niihin toimintoihin on helppo mennä super control panelin kautta, muutamalla napin painalluksella hoituvat. Mutta jos ihmisryhmiä kuvaa usein, esimerkiksi tuo kasvojen valinta on toiminto, mikä pitää suorittaa kamera silmällä, tai ainakin niin, että kuvattava porukka on näytöllä; silloin toiminto on laitettava niin, että sormet löytävät napit, eikä kuvausmoodia tarvi myöskään nupistaan nollata. Siis jos yleensä haluaa kasvojen tunnistusta käyttää, tarkennustahan voi toki ohjata monella muullakin tapaa. Esimerkiksi näpäyttämällä takatelkkarista haluamaansa kohtaa, tai kuljettamalla tarkennuskohtaa joysstickillä.

Oman, rajallisilla kyvyillä varustetun nupin kanssa olen joskus ihmetellyt, onko maailmassa kuvaajaa, joka tuntee näistä kameroista kaikki niiden tarjoamat mahdollisuudet... Jos jotain tarvii vain kerran vuodessa, ei se sormien muistissa pysy, jos tarvii päivittäin tai viikoittainkin, nämä ovat hyödyllisiä mahdollisuuksia.

Siis minun mielestäni.

Jaakko

[Maffer]

Elmarin kuvaamalla tavalla homma pitää tehdä Fujissa jos haluaa AF-C + hahmontunnistus. Osoitetaan keskipisteellä jotain ja kamera sitten yrittää tunnistaa siitä seurattavan hahmon. Pitää olla päällä wide-tracking. Sitten se seurattava möykky korostetaan EVF:ssä sitä mukaan kun se liikkuu.

Fujissa jos käyttää naama-AF ja/tai silmä, kamera yrittää keskimmäistä naamaa jos useita. Harmillisen monesti tämä ei toteutudu vaan liian usein ottaa kiinni reunimmaisiin. Monesta naamasta ei voi valita.

Olympuksen rullattavat naamat ovat mielenkiintoinen osittainen korjaus tähän ongelmaan.

Geneerinen kyssäri: Miten hoidatte silmä-AF:n kun kuvassa on vaikka äiti + sylissä lapsi? Alkaa olla vitsit vähissä "AI":n kanssa.

[JL Anttola]

Tuohon Mafferin geneeriseen kysymykseen. Testaamaan en nyt pääse, ei oo molempia kotona...

Olyn kameroissa - kuten varmaan lähes kaikissa muissakin - on mahdollisuus tarkentaa laukaisimen puoliväliin painamisella, tai takanapilla. Tarkennuksen kohtaa tai aluetta voi rajata monipuolisesti. Ja sitten on kasvotunnistus, sekä lisäksi silmätunnistus siihen päälle. Muita mahdollisia AI kohteita, siis kameran etsimiä kohteita tässä uudessa OM-1 mallissa on vielä linnut, koira/kissat, moottoripyörä/auto (kilpasellainen, kypärää taitaa etsiä?), lentokoneet ja junat(?). Kustomoinneissa voi valita, onko ensisijainen tarkennuskohde tarkennukselle valittu kuvan alue, vai annettu AI-kohde, ja tuon ensisijaisuuden voi vielä valita erikseen laukaisimen ja takanapin tarkennukselle. Noilla, jos saa ajetuksi riittävän hyvin ns. sormimuistiin toiminnot, voi aika mukavasti vaikuttaa tarkennuksen valintoihin, esimerkiksi tuossa Mafferin esittämässä isä äitin sylissä vai miten se nyt oli kuvauksessa.

Hieno näitten kanssa on näin vanhana tekniikan tilitanttina leikkiä; kuvat tulis varmaan parempia kännykällä, mikä hoitaa myös miettimisen (tai ainakin nopeammin)... mutta niinkuin totesin, kyllä näissä erilaisia mahdollisuuksia on, jos vain löytää ja osaa käyttää! Näissä minun valitsemissani sekä varmasti muunkin merkkisissä tämän päivän kameroissa.

Jaakko

[Maffer]

Tuollaisesta moodihelvetistä ei kyllä seuraa mitään hyvää koskaan. Et jos tämä tilanne niin paina tota tai jos...kun...hetkinen.

Tää tahtoo vähä mennä kuulkaas siihen et Canon korjaa täysin potin oikealla silmän seurannalla elikkä tarkentaa siihen kohteeseen jota kuvaaja katsoo. Kaikki säätäminen ja valitsimien ropeltaminen jää romukoppaan.

Tämä äiti + lapsi sylissä meni ristiäisissä kuukauden päivät sitten D4:lla keskipiste naps ja sommittelu. Wanha kunnon yksinkertainen tapa. Samalla valotus oikein naamaan eikä AI:n päättelemään saunatonttuun jossain puutarhan reunassa. Fuji osaa nimittäin paskoa tuonkin - siis tunnistaa naaman mut valottaa satunnaisesti taustan mukaan.

[JL Anttola]

Yhet ristiäiset oon ite kuvannut, lapsenlapsen sellaset. Tuolla vanhalla moodilla sielläkin mentiin. Takanapilla ens tarkennus, sitten sommittelu, ja silmällä etsimestä katsoen valotukselle eturullalla plussaa joko tarpeellinen tai suurin mahollinen määrä (valoisa koko seinän ikkuna takana) ja loput LR:ssä jälkikäteen. Se on vanhan ajan maailmaan kuitenkin melkonen ero, kun suunnilleen näkee, minkälainen kuva on tulossa myös valotuksen suhteen, ja ihan ite voi vielä melko vahvasti korjailla jälkikäteen. Eikä sitä muut nää, miten paljon on pitäny vääntää... kun ei laita tänne esille niitä kuvia! LR:ssä nykysin aika mukava se kohteita tunnistava valinta korjattavalle alueelle... AI:tä parhaimmillaan.

Jaakko

[Maffer]

LR:n "AI" on ihan kujalla. Kuvassa on keskellä terävä autonromu irti taustasta ja jossain vasemassa yläreunassa blurrinen tynnyri. Mitä se valitsee? No sen tynnyrin.

[JL Anttola]

LR:n "AI" on ihan kujalla. Kuvassa on keskellä terävä autonromu irti taustasta ja jossain vasemassa yläreunassa blurrinen tynnyri. Mitä se valitsee? No sen tynnyrin.

Sehän toimii sillon just niiko pittääkii! Ei kait siinä kohassa oo mittää korjaamista, mikä on jo terävä?

[Maffer]

Jaa, no ei mun mielest kyll. Haluun tietenkin korostaa sen autonröttelön detaileja ja sävyjä vaikka kun se on se sisältö sii kuvas. Hassun hauskasti Adobe taas vetäny mutkaa suoraksi kun Photoshopissa on hiirellä maalattava object-selection alue. Eihän sellaista voi Lightroomiin laittaa? Tai jos se toiminto jotenkin on myös LR:ssä niin on hyvin piilossa se mahdollisuus. Subject selection maskihan lähtee automaattisesti tulille.

[oka]

Olyn (E-M1X ja OM-1) tiputunnistus toimii täsmälleen samalla tavalla kuin elmarin edellä kuvaamassa C:n tapauksessa. Älä sinä JL tee asioista liian hankalia.

[JL Anttola]

Mie luin Mirrorlessonsin testin, ja sitte kokeilin omalla OM-1:llä tuohon ylempänä esillä olevaan kuvaan. Näihin kahteen asiaan perustin kirjoitukseni. Ja tuossa ruudulla olevassa kuvassa nuo sorsat ei suostunu uimaan mihinkään, että oisin voinu jatkuvan tarkennuksen pysymistä valitussa linnussa testata. Siks kirjotinkii vain kertatarkennuksesta, yhden tilannekuvan saamisesta silloin, kun tarjolla on monta kriteerit täyttävää kohdetta ja tarkennus halutaan johonkin tiettyyn. Voi silti olla, että olen kirjoittanut puuta-heinää, mutta tuohon kokeiluun kaikki perustui? Neuvoja sekä kertakuvaan että seurantaan lukisin todella mielelläni, ja nimenomaan joltain, jolla on kokemusta tästä nimenomaisesta kamerasta.

Enkä ole menossa vaihtamaan OM-1 pois, en entiseen Olympukseen enkä Canoniin... eiköhän tässä ole miulle kameraa sen minkä tarvin? Mutta en toisaalta sitäkään usko, että tämä olisi täydellinen mihin tahansa käyttöön ja tilanteeseen...

Jaakko

[Maffer]

Olyn (E-M1X ja OM-1) tiputunnistus toimii täsmälleen samalla tavalla kuin elmarin edellä kuvaamassa C:n tapauksessa. Älä sinä JL tee asioista liian hankalia.

Noni. Tietysti tuo tapa saattaa toimia, mutta kuten yleisesti näköjään kaikissa peilittömissä, automaatti ei olekaan enää automaatti tai edes puoliautomaatti kun tilanteessa on n-kpl niitä markkinointimatskun eläimiä. Tossa käytännössä pudotaan johonkin jeesuksen aikaiseen Nikon DSLR 3D-tarkennuskonseptiin. Ei ole hyväksyttävää vaan korjattava paremmaksi.