kimakri kirjoitti: ↑Huhti 22, 2024 14 : 38
Saako tuota kohinan poistoa ajettua useampaan kuvaan kerralla? Välillä joutuu yhditykselle talkootyönä kuvaamaan ja silloin voi olla enemmän kuvia käsiteltävänä.
Minulla on käytössä DxO:n PureRaw2 - kolmosversiokin on ollut saatavilla jo iät ajat - sekä Lightroomin mukana Adoben vastaava ohjelma, mutta onnettoman vanha, hidas ja ahdas tietokone. Kuvia voi laittaa manklaantumaan isot niput kerrallaan, mutta minun koneellani se jauhaa yhtä kuvaa luokkaa viisi minuuttia... tosin ei konetta vahtia tarvi, voi laittaa itekseen tekemään sen nipun ja touhuta itse muuta. Uusimmat tietokoneet - 32 tai 64 Gb RAMmia, iso ssd välivarastona, nopea ja paljon muistia sisältävä näytönohjain, viimeisimmistä prossuista joku - jauhaa kuvan muutamassa sekunnissa. Ainakin minun versioni PureRaw:sta toimii Lightroomin Plug-in ohjelmana eli kylkiäisenä, eli vaatii molemmat koneelta. Pelkällä LR:n kohinanpoistolla tulisin loistavasti toimeen, mutta se se vasta hidas on.
Minun nykyinen tietsikkani on seitsemän vuoden takainen markettikone, 4 Gb RAMmia, ssd koko ajan täynnä, näytönohjain siltä ajalta. Semmoisella koneella on mahdotonta käyttää sujuvasti noita AI-pohjaisia kuvankäsittelyohjelmia. Koneen päivitys toivottavasti onnistuu ihan lähi päivinä...
Kuvia otan Olympus-merkkisillä tai nykyisin OM System -yhtiön digikameroilla, joissa on m43-kenno. Kenno on neljäsosa täyskennon koosta, ja pieni kenno kohtuullisillakin pikselimäärillä pyrkii tuottamaan kohinaa, tosin jokaisessa malliuudistuksessa on tapahtunut huomattavaa kehitystä sen suhteen. Uusimmissa m-43 kennoisissakin kohina tulee ongelmaksi vasta aivan huimilla ISO-arvoilla, voi käyttää yli 10 000 huoletta hämärässä tilannekuvauksessa, minun laatukriteereilläni. Kuten aikaisemminkin kirjoitin, kyllä kohinan saa pois aivan mahdottomiltakin näyttävistä kuvista noilla ohjelmilla, mutta sekä kohinanpoisto että terävöitys ohjelmallisesti tavallaan keksii kuviin omiaan, mikä sitten näkyy tiettynä muovisuutena. Jokainen kuvaaja ja käsittelijä joutuu itse ratkaisemaan, milloin kohinan, sutun ja muovisuuden suhde on siedettävä... Jos kuvat joka tapauksessa käsittelee, kannattaa aina valottaa mieluummin hieman yli kuin ali, kohinaongelma on pienempi silloin. Siis jos kohinaa tuottava kenno on ongelma, muutenhan parhaat käsittelyvarat on aina oikein valotetussa kuvassa, ei ali-, eikä ylivalotetussa. Ja jos kuvia käsittelee, kuvat tallennetaan tietenkin RAW-muodossa, eli kaiken kameran tuottaman tiedon sisältävinä. Vasta valmiiksi käsitelty kuva muutetaan näyttöjen yleisesti ymmärtämään jpg-muotoon.
Itse koen nykyisin käsittelyyn menevän ajan paljon suuremmaksi ongelmaksi kuin kuvanlaadun, toivottavasti uusi tietokone tuo helpotusta siihen.
Iloa valokuvauksen parissa edelleen, millä hyvänsä ratkaisulla! Toivottavasti osut itsellesi parhaiten sopivaan!
Jaakko, 73-v. nörtti ja valokuvauksen harrastelija
EDIT. Lisään vielä lukutaidottomia varten, että missään nimessä en ole suosittelemassa mitään kameramerkkiä enkä mallia, se valinta on topiikin aloittajan tehtävä itse! Kerroin omasta merkistäni vain taustan selventämiseksi, Nikonista en voi sanoa halaistua sanaa, kun en ole ikinä edes kädessäni pitänyt. Olen jonkun vanhan minun ensimmäisellä digijärkkärillä eli Olympus EM-1 originaaliversiolla otetun varsin kohinaisen kuvan näillä nykyohjelmilla saanut melko siedettäväksi, siksi ajattelen, että jopa kysyjän nykyisellä rungolla voisi maailma aika lailla muuttua parhaiden käsittelyohjelmien kanssa? Kameramerkistä on oma käsitykseni se, että kun nuppi on jonkun merkin logiikan ja sormet sen namiskat oppineet, on oltava vahva syy vaihtaa merkkiä, ainakin tämän ikäisenä...