Näytön kalibrointi ja Linux
-
- Viestit: 33
- Liittynyt: Kesä 18, 2013 17 : 50
- Paikkakunta: Turku
Näytön kalibrointi ja Linux
Onko kellään kokemuksia näytön kalibroinnista Linux ympäristössä? Softat kaiketi Windows/mac ympäristöön. Näyttänä nyt vanha Acer ja Sonyn Bravilta (40 tuumaa) katsellaan kuvia. Onnistuuko Windows-puolella tehty profiilin siirtäminen? Valokuvauksessa ja kuvien editoinoinnissa olen vasta-alkaja. Tietokoneen käytössä en. Tarkoitus olisi käyttää DigiKam, Gimp ehkä myös DarkTable ohjelmia KDE työpöydällä.
-
- Viestit: 582
- Liittynyt: Tammi 28, 2007 16 : 19
- Paikkakunta: Riihimäki
- Viesti:
-
- Viestit: 909
- Liittynyt: Touko 11, 2006 22 : 41
- Paikkakunta: JKL
- Viesti:
-
- Viestit: 422
- Liittynyt: Touko 30, 2007 19 : 14
Kalibrointi ja profilointi eivät ole käyttöjärjestelmäsidonnaisia asioita, kuin tietysti sen verran, että kyseiselle käyttikselle löytyy kalibrointi/profilointi-ohjelma. Toki hätätilassa voi käyttää vaikka emulaattoria ja voi kalibroinnin/profiloinnin tehdä boottaamalla Windowsiin siksi aikaa.
Sen sijaan profiilin käyttöönotto on asia erikseen. Esimerkiksi Windows ei tue kuin profiilin mahdollisesti sisältämää gamma-säätöä ja käyttää sen säätöön näytönohjaimen LUT-tauluja. Mitään Windowsin piirtämää grafiikkaa, kuten ikkunoita, kuvakkeita, taustakuvaa jne. ei ajeta värihallinnan läpi. Varsinainen värihallinnan käyttö on siis puhtaasti sovellusohjelman harteilla. Joskin Windows tarjoaa asetukset ja algoritmit värihallintaan, joten sovelluksen ei tarvitse kuin osata pyytää värihallintaa.
Linuxilla tilanne on villimpi, johtuen erilaisista työpöytäympäristöistä. Mulla on semmonen kuva, että Linuxille olisi mahdollista virittää joku työpöytäympäristö, joka ajaa joka ikisen ruudulle piirrettävän pikselin värihallinnan läpi. Tällöin värimuunnokset tehdään nykyaikasella näytönohjailmella shadereita apuna käyttäen. Tämä tuskin on usein käytännöntilanne. Linuxilla ottaisinkin lähtökohdaksi sen, että sovelluksen on hoidettava koko värihallinta (mahdollisesti Linuxin värihallintakirjastoja apuna käyttäen). Näin on esim. Gimp:n kanssa.
Seuraava luonnollinen kysymys lienee, että millä kuvankatseluohjelmalla voisi katsella kuvia Linuxilla värihallittuna. Ottaen huomioon, kuinka vähän Windowsille on värihallittuja kuvankatseluohjelmia suhteessa kuvankatseluohjelmien määrään sanoisin, että Linuxilla tilanne on vielä karumpi. Luotettavinta on katsella kuvia Gimp:llä, mutta se ei taida olla sillä kovin miellyttävää.
Helpoin, joskaan ei aina halvin, vaihtoehto on tietysti hankkia laitteistasolla värihallintaa tukeva näyttö. Tällöin näyttö pitää itse huolen mahdollisimman tarkasta sRGB-profiilinmukaisesta toistosta. Tämä ei siinä tapauksessa ole hyvä ratkaisu, jos tarkoitus on käsitellä muissa väriavaruuksissa kuin sRGB:ssä olevia kuvia (niitä varten tarvitaan edelleen värihallintaa tukeva ohjelma).
Jos metsästät ja löydät värihallinnaltaan toimivia Linux-ohjelmia, niin voisi olla mielekästä perustaa Linuxin värihallinnalle vastaava ketju kuin mitä aikoinaan perustin Windowsille:
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... t=12633824
Sen sijaan profiilin käyttöönotto on asia erikseen. Esimerkiksi Windows ei tue kuin profiilin mahdollisesti sisältämää gamma-säätöä ja käyttää sen säätöön näytönohjaimen LUT-tauluja. Mitään Windowsin piirtämää grafiikkaa, kuten ikkunoita, kuvakkeita, taustakuvaa jne. ei ajeta värihallinnan läpi. Varsinainen värihallinnan käyttö on siis puhtaasti sovellusohjelman harteilla. Joskin Windows tarjoaa asetukset ja algoritmit värihallintaan, joten sovelluksen ei tarvitse kuin osata pyytää värihallintaa.
Linuxilla tilanne on villimpi, johtuen erilaisista työpöytäympäristöistä. Mulla on semmonen kuva, että Linuxille olisi mahdollista virittää joku työpöytäympäristö, joka ajaa joka ikisen ruudulle piirrettävän pikselin värihallinnan läpi. Tällöin värimuunnokset tehdään nykyaikasella näytönohjailmella shadereita apuna käyttäen. Tämä tuskin on usein käytännöntilanne. Linuxilla ottaisinkin lähtökohdaksi sen, että sovelluksen on hoidettava koko värihallinta (mahdollisesti Linuxin värihallintakirjastoja apuna käyttäen). Näin on esim. Gimp:n kanssa.
Seuraava luonnollinen kysymys lienee, että millä kuvankatseluohjelmalla voisi katsella kuvia Linuxilla värihallittuna. Ottaen huomioon, kuinka vähän Windowsille on värihallittuja kuvankatseluohjelmia suhteessa kuvankatseluohjelmien määrään sanoisin, että Linuxilla tilanne on vielä karumpi. Luotettavinta on katsella kuvia Gimp:llä, mutta se ei taida olla sillä kovin miellyttävää.
Helpoin, joskaan ei aina halvin, vaihtoehto on tietysti hankkia laitteistasolla värihallintaa tukeva näyttö. Tällöin näyttö pitää itse huolen mahdollisimman tarkasta sRGB-profiilinmukaisesta toistosta. Tämä ei siinä tapauksessa ole hyvä ratkaisu, jos tarkoitus on käsitellä muissa väriavaruuksissa kuin sRGB:ssä olevia kuvia (niitä varten tarvitaan edelleen värihallintaa tukeva ohjelma).
Jos metsästät ja löydät värihallinnaltaan toimivia Linux-ohjelmia, niin voisi olla mielekästä perustaa Linuxin värihallinnalle vastaava ketju kuin mitä aikoinaan perustin Windowsille:
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... t=12633824
-
- Viestit: 33
- Liittynyt: Kesä 18, 2013 17 : 50
- Paikkakunta: Turku
Näin lomalla palaan vanhaan aiheeseen. Wikistä löytyi infoa http://en.wikipedia.org/wiki/Linux_color_management
Hankin Spyder3 kalibrointilaitteen käytettynä.
Onpas tässä värienhallinnassa paljon vieraita termejä huonosti englantia osaavalle. Muutama päivä Googlettelua ja dispcalGUI toiminee. Jotain valituksia tulee xrandr-ohjelmasta. Nvidian-näytönohjaimen käyttäjien pitää käyttää ympäristömuuttujaa ARGYLL_IGNORE_XRANDR1_2=yes argyll-dispwin profile.icc - en vielä kokeillut onko apua. ICC-profiilin tallennuksessa ongelmia.
Sitten nuo dispcalGUI asetukset joita on paljon.
White point? 5000K lienee järkevä
White level ??
Black level ???
Tone curve sRGB lienee järkevä aluksi..
Sitten on tuo profle type. Siinä on monia vaihtoehtoja.
X*Y*Z LUT + matrix
L*a*b LUT
Curves + matrix
Single Curve + matrix
Gamma + matrix Mikähä noista pitäisi valita?
Smooth B2A tables?
Jos joku antaisi vinkkejä noista parametreistä?
Jos saan näytön kalibroitua, niin pitääkö vielä kameralle ja skannerille ladata joku icc profiili. Nyt tuo dispcalGUI kyllä kalibroi - kestää kauan, voi käydä vaikka ostoksilla eikä tykkää tallentaa profiilia.
Ja hieman on selvinnyt mikä on gamut, LUT, gamma, sRGP ....
Nyt työpöytä suht. tuore KDE. Gnome kokeilematta. Siinäkin pitäisi värienhallinta toimia.
Hankin Spyder3 kalibrointilaitteen käytettynä.
Onpas tässä värienhallinnassa paljon vieraita termejä huonosti englantia osaavalle. Muutama päivä Googlettelua ja dispcalGUI toiminee. Jotain valituksia tulee xrandr-ohjelmasta. Nvidian-näytönohjaimen käyttäjien pitää käyttää ympäristömuuttujaa ARGYLL_IGNORE_XRANDR1_2=yes argyll-dispwin profile.icc - en vielä kokeillut onko apua. ICC-profiilin tallennuksessa ongelmia.
Sitten nuo dispcalGUI asetukset joita on paljon.
White point? 5000K lienee järkevä
White level ??
Black level ???
Tone curve sRGB lienee järkevä aluksi..
Sitten on tuo profle type. Siinä on monia vaihtoehtoja.
X*Y*Z LUT + matrix
L*a*b LUT
Curves + matrix
Single Curve + matrix
Gamma + matrix Mikähä noista pitäisi valita?
Smooth B2A tables?
Jos joku antaisi vinkkejä noista parametreistä?
Jos saan näytön kalibroitua, niin pitääkö vielä kameralle ja skannerille ladata joku icc profiili. Nyt tuo dispcalGUI kyllä kalibroi - kestää kauan, voi käydä vaikka ostoksilla eikä tykkää tallentaa profiilia.
Ja hieman on selvinnyt mikä on gamut, LUT, gamma, sRGP ....
Nyt työpöytä suht. tuore KDE. Gnome kokeilematta. Siinäkin pitäisi värienhallinta toimia.
-
- Viestit: 52
- Liittynyt: Kesä 10, 2008 12 : 48
6500K on standardi, 5000K on tarpeellinen vain joissain prepress-sovelluksissa.Sakke K. kirjoitti: White point? 5000K lienee järkevä
120 cd/m^2 on yleinen suositus.Sakke K. kirjoitti: White level ??
"As measured" eli ei muutosta alkuperäiseen.Sakke K. kirjoitti: Black level ???
sRGB tai L* tai gamma=2.4 tai gamma=2.2 riippuen mielipiteestäSakke K. kirjoitti: Tone curve sRGB lienee järkevä aluksi..
Curves+matrixSakke K. kirjoitti: Sitten on tuo profle type.