Värinhallinnan karvalakkimalli (sRGB)

[JoonasU]

Tervehdys foorumilaisille.

Lyhyesti taustatietoja:
Olen tähän asti käsitellyt kuvia ilman mitään värinhallintaa / näytön säätöjä, ohjelmistoina Ufraw ja GIMP (tarkoitus siirtyä nyt Lightroomiin).
Pääkäyttö kuville on tässä järjestyksessä:
1) katseleminen omalta näytöltä
2) Koostaminen kuvakirjoiksi n. kerran kahdessa vuodessa
3) nettikuvat (sähköpostilla tutuille).

Sain äskettäin käyttööni vanhan pöytäkoneen, jossa näyttönä ViewSonic VA912, ikää n. 5-6vuotta.

Kysymys:
Haluaisin säätää näytön värit ja muut parametrit (värilämpötila, kontrasti, kirkkaus) siten että kuvat näyttäisivät näytöllä suurinpiirtein samalta kuin mitä lopullinen tuotos (kuvakirja) tulee olemaan, mutta myös siten että niiden katselu näytö(i)ltä on mielekästä.

Lisäprobleemina (tai mahdollisuutena) on ohjelmiston vaihdos Lightroomiiin (Tällä hetkellä 30vrk trial, mutta jatko ei ole varmaa).
Lightroomissahan työskentelytilan väriavaruus on (käsittääkseni) ProphotoRGB, joka on huomattavasti laajempi kuin sRBG.

Tässä ajattelin pitäytyä kuitenkin mahdollisimman yksinkertaisessa workflow´ssa (eli sRGB:ssä), eli vaihtoehtoja näytön säätämiseen ajattelisin olevan seuraavasti:

A) Vertaan silmämääräisesti painetun kuvakirjan ja vastaavien originaalien värejä, kontrastia yms, ja pyrin säätämään näytön kohdalleen manuaalisesti näppäilemällä. Ongelmana on se että painotuotteessahan esimerkiksi valoisuusarvojen skaala ei enää vastaa normaalia 8-bittistä jpeg:tä (arvot 0-255), vaan on jotain siltä väliltä (esim. noin 30 - 240). Lisäksi CMYK-väriavaruus on taas suppeampi kuin sRBG.
---> kuvat näyttävät ehkä painotuotteessa hyviltä, mutta näytöllä puhkipalaneilta / musta pää tukossa.

B) Valitsen näytön "Color management--> sRGB", ja säädän tarvittaessa kontrastia + kirkkautta. Tästä en ole saanut selville että toimiiko tuo valmistajan lupaama "sRGB-chip" todella (eli näyttää värit sRGB:ssä ohjelmistosta riippumatta???)

C) Valitsen näytöstä AutoAdjust, toivon parasta ja itken sitten kun kirjat tulevat painosta

Lisäongelmia ovat:
-Lightroom: säätö ProPhoto-avaruudessa (josta näyttö leikkaa varmaan suurimman osan), mutta konvertointi ja loppukäyttö kuitenkin sRGB:ssä---> Miten toimia, että värit olisivat työnkulun aikana mahdollisimman yhdemukaiset?

Tällä hetkellä en ole niin HiFi-tasolla, että panostaisin näytön kalibrointilaitteeseen + uuteen näyttöön satoja euroja. Toivon siis vastauksilta rautalanka-mallia (olen todella amatööri tämän asian parissa), ja keskittymistä edellä mainittuihin tai vastaavan kaltaisiin keinoihin.

Toivottavasti ei tullut kovin epäselvästi muotoiltu kysymys...

[Jare]

D) Spyder Expressin saa 80 eurolla kaupasta ja kaikki kalibrointiominaisuudet saa tarjolle ilmaisella Argyllcms+Dispcalgui kombolla. Jos homma kiinnostaa, niin ei pitäisi olla ylitsepääsemätön hinta. Ehkä joku myy jollain foorumilla käytettynä vastaavaa muutamalla kympillä.

Lightroom käyttää MelissaRGB:tä, joka on sama kuin ProPhotoRGB, mutta gamma 2.2. Työavaruutta ei ainakaan tämän hetkisessä Lightroomissa ole mahdollista vaihtaa ja softproofia ei ole, mutta periaatteessa jos näyttö näyttää sRGB:n tai hyvin lähelle sRGB:n, niin se riittänee siihen ettei tule isoja yllätyksiä exportissa.

[JoonasU]

Kiitoksia vastauksesta!

Olin siinä uskossa että kalibrointilaitteen hinta on lähellä 200€ ja ettei noin vanhalle näytölle kannata enää tehdä mitään kalibrointia.

Olenko ymmärtänyt oikein että kun näytön kalibroi, tuloksena tulee icc-profiili, jonka liitän jokaiseen tekemääni kuvaan kiinni (joka siis kertoo millaisia värejä kuvassa on tallennushetkellä ollut). Tämän jälkeen kaikki värihallitut ohjelmat osaavat lukea ko. icc-profiilin ja näyttää kuvan kenen tahansa näytöllä suurinpiirtein oikein (riippuen käyttäjien itse tekemistä kirkkaus / kontrasti yms. säädöistä) ?

Onko jotain helppoa keinoa tarkistaa osaako tuo näyttö näyttää sRGB:n tai edes sinnepäin? Ts. tarkistaa että toimiiko sRGB-siru kuten softproofaus (kuten olen valmistajan tekstistä käsittänyt)?
Lainaus valmistajan sivuilta:
"sRGB Color Management:
The sRGB color management chip technology ensures color accuracy from screen to print when used with other sRGB-compliant peripherals"

Onnistuuko tuon testaus esim. näin:
Avaamalla sRGB:ssä oleva jpeg-kuva sekä Firefox:issa että Lightroomissa, ja vertaamalla että värit ovat samat? Eli osaako Lightroom muuntaa jpeg kuvan omaan MelissaRGB-avaruuteensa, vai tarvitaanko RAW-kuva?

[Jare]

Kiitoksia vastauksesta!

Olin siinä uskossa että kalibrointilaitteen hinta on lähellä 200€ ja ettei noin vanhalle näytölle kannata enää tehdä mitään kalibrointia.

Spyderit on itseasiassa kaikki yksi ja sama laite, mutta hintaero tulee mukana toimitettavan ohjelman ominaisuuksista. Parinsadan hintaluokassa löytyy sitten muitakin vaihtoehtoja kuin Spyder, esim. X-rite eye-one pro.

Olenko ymmärtänyt oikein että kun näytön kalibroi, tuloksena tulee icc-profiili, jonka liitän jokaiseen tekemääni kuvaan kiinni (joka siis kertoo millaisia värejä kuvassa on tallennushetkellä ollut). Tämän jälkeen kaikki värihallitut ohjelmat osaavat lukea ko. icc-profiilin ja näyttää kuvan kenen tahansa näytöllä suurinpiirtein oikein (riippuen käyttäjien itse tekemistä kirkkaus / kontrasti yms. säädöistä) ?

Kun näytön kalibroi, tuloksena tulee icc-profiili ja gammakorjaustaulu, joka on liitetty icc-tiedostoon. Käyttöjärjestelmä lataa gammakorjaukset näytönohjaimeen tietokoneen käynnistyessä, sekä huolehtii näyttöprofiilin tarjonnasta ohjelmille, jotka kääntävät värit näytön väriavaruuteen icc-väriprofiilin avulla lennossa ennen datan lähettämistä näytönohjaimelle.

Sama suomeksi: Koskaan milloinkaan ei tule liittää näytön väriprofiilia mihinkään kuvaan, eikä käyttää näytön väriprofiilia minkään ohjelman työavaruutena. Näytön väriprofiili on vain ja ainoastaan sitä varten, että kuva, joka on esim. sRGB-väriprofiilissa, osataan kääntää oikein näytön väriavaruuteen ennen kuvan lähettämistä näytölle.

Onko jotain helppoa keinoa tarkistaa osaako tuo näyttö näyttää sRGB:n tai edes sinnepäin? Ts. tarkistaa että toimiiko sRGB-siru kuten softproofaus (kuten olen valmistajan tekstistä käsittänyt)?
Lainaus valmistajan sivuilta:
"sRGB Color Management:
The sRGB color management chip technology ensures color accuracy from screen to print when used with other sRGB-compliant peripherals"

Onnistuuko tuon testaus esim. näin:
Avaamalla sRGB:ssä oleva jpeg-kuva sekä Firefox:issa että Lightroomissa, ja vertaamalla että värit ovat samat? Eli osaako Lightroom muuntaa jpeg kuvan omaan MelissaRGB-avaruuteensa, vai tarvitaanko RAW-kuva?

Kalibraattorilla voi mitata kuinka hyvin näyttö täyttää esim. sRGB:n. Jos puhut näytön valikoista löytyvästä nk. sRGB-modesta, niin sen tarkoitus on asettaa näytön toistoalue mahdollisimman lähelle sRGB-väriavaruutta. SRGB on melko standardi väriavaruus tietokonemaailmassa ja näin ollen, jos näyttö itsessään toistaa sRGB:n, niin värit näkyvät hyvin lähelle oikein myös värihallitsemattomissa ohjelmissa.

Lightroom huolehtii värinhallinnasta kaikin puolin oikein. Jos kuva on vaikka HulabalooRGB:ssä kun se importataan Lightroomiin, niin editoitaessa Lightroom muuntaa kuvan työavaruuteensa eli MelissaRGB:hen. Kalibroidulla näytöllä näkyvät värit luonnollisesti käännetään näytön väriprofiilin avulla MelissaRGB:stä näytön väriavaruuteen ennen niiden lähettämistä näytölle.

[olli R]

Olenko ymmärtänyt oikein että kun näytön kalibroi, tuloksena tulee icc-profiili, jonka liitän jokaiseen tekemääni kuvaan kiinni (joka siis kertoo millaisia värejä kuvassa on tallennushetkellä ollut). Tämän jälkeen kaikki värihallitut ohjelmat osaavat lukea ko. icc-profiilin ja näyttää kuvan kenen tahansa näytöllä suurinpiirtein oikein (riippuen käyttäjien itse tekemistä kirkkaus / kontrasti yms. säädöistä) ?

Et ole ymmärtänyt oikein.

(näköjään samaa asiaa uudestaan kuin Jarella)

Näytön kalibrointi (näytön asetusten säätäminen optimaaliseksi) ja profilointi (talletetaan tieto, miten näyttö oikeasti näyttää värejä) on sitä varten, että kyseisellä näytöllä voi värihallittu softa näyttää kuvan värit mahdollisimman oikein. Sitä profiilia ei oikeastaan tarvita yhtään mihinkään muuhun.

Kuvaan liitetty profiili taas kertoo, minkälaisena kuvan värit on talletettu, miten laajassa väriavaruudessa ja miten se saadaan muutettua johonkin toiseen värimaailmaan, esimerkiksi printterin käyttämiin väreihin. Tämän kannattaisi olla joku yleisesti hyvin määritelty profilli (sRGB, AdobeRGB, ProPhoto), jolloin saadaan muutos todennäköisesti tehtyä hiukan paremmin.

Vaikka kuvassa olisi profiili, ei se näy "oikein" jollei toinen käyttäjä käytä värihallittua ohjelmaa, ja jollei hänen näyttönsä ole kalibroitu.

Näyttösi "sRGB"-moodi tarkoittaa periaatteessa sitä, että sen kanssa voisi käyttää näyttöprofiilina sRGB:tä. Näyttö lukitsee tällöin myös valoisuuden ja kontrastin asetukset. En nyt kyllä keksi, miten voisit testata tuon "oikeellisuuden" ilman ulkoista mittalaitetta.


Myöskään kyse ei ole softaproofauksesta. Se siis tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Photoshopin täysversiossa voit katsoa halutessasi kuvaa periaatteessa sellaisena kuin joku toinen laite sen näyttäisi/tulostaisi. Koska näyttö "loistaa" värit ja paperi taas "heijastaa" värit, ei täydelliseen toistoon voida päästä tässäkään, mutta ainakin saadaan viitteitä esimerkiksi siitä, jos tulostin ei pysty jotain värejä toistamaan sellaisena.

Sinänsä se, että Lightroom käyttää työskentelyväriavaruutena 16-bittistä ProPhotoa, ei liity mitenkään näytön profiiliin tai Lightroomista exporttaviin kuviin. Se on vain tarpeeksi paljon värejä sisältävä avaruus, jotta siinä voidaan kuvaa pyörittää laskennallisesti ilman suuria virheitä.

Lightroom muuttaa käyttöjärjestelmän ja näyttöprofiilin avulla kuvan näkymään näytöllä mahdollisimman oikeana. Samoin kun kuvia luetaan tai viedään muualle tehdään väriavaruuksien muuntaminen.

Ehkä kannattaa kokeilla tuota näytön sRGB-moodia. Se ei varsinaisesti takaa mitenkään, että se kuvakirjan värit on kunnossa, mutta on jonkinlainen alku.

[JoonasU]

Isot kiitokset molemmille selventävistä vastauksista!

Täytyy myöntää että värienhallinnan ymmärtäminen on tähänastisista (digikuvaukseen) liittyvistä asioista tuottanut eniten liikuntaa pienille harmaille aivosoluille, ja tuottaa yhä.
Hienoa että osaavat ihmiset viitsivät jakaa aikaansa ja neuvojansa tällaisten asioiden parissa!

Eiköhän sitä tästä päästä kokeilemalla etiäppäin!
Pitääpä alkaa katsella kalibrointilaitteita hankintamielessä.

Ainakin tuossa äsken kokeillessa Lightroomia näytön sRGB-moodissa, näyttivät exportattu kuva (avattu Firefoxissa) ja lightroomissa oleva kuva suhteellisen hyvin samanlaisilta. Eli ei tapahtunut ainakaan mitään dramaattista muutosta, kuten ilmeisesti joillakin on käynyt kuvien exporttauksessa. Vertailu painotuotteen kanssa on vielä tekemättä, mutta hyvältä näyttää tähän asti.
Vertailu jatkuu huomenna, mutta tällä erää taitaa olla kysymykset kysyttynä.

[Olaus]

Miten selaimet näyttävät kuvat ja väriprofiilit on aivan oma kysymyksensä.

* * *

Värienhallinta ja kuvankäsittelyn värit tuottavat ammattilaisellekin päänvaivaa; välillä istuttava miettimään, että menikö kaikki "oikein". ;-)

* * *

Kuvassasi on siis tieto, että kuvan värit on tiedostossa olevilla numeroilla kuvattu esimerkiksi sRGB:n mukaisesti. Se on vähän kuin tieto käytettävästä kielestä, jolloin sanojen merkitys tulee paremmin ymmärretyksi.

Näyttösi profiili kertoo, mitä näyttösi väreistä on poistettava, jotta näyttösi jäljelle jäävät värit olisivat jotenkin tasapainossa tuottaen suunnilleen sitä, mitä esimerkiksi sRGB-kuvan värien voisi odottaa olevan. Tietenkään profiili ei tuo esille niitä värejä, joita näyttö huonoutensa tai vanhuutensa ei pysty vuoksi näyttämään.

Kirjapainolle sRGB-profiili kertoo, mitä vaikkapa punaisen väri 211 tarkoittaa, jotta painon rippi osaa muuttaa värin kirjan tekevän laitteen profiiliin.

On erittäin todennäköistä, että näyttösi näyttää erilaiselta kuin lopputuloksena saamasi kirja. Syitä: Vanhassa näytössä värit väsyneet, silmämääräinen kalibrointi on lähes tuomittu epäonnistumaan, näytön ympäristö vaikuttaa siihen, miten värit näemme, valaisu ja ympäristö vaikuttaa siihen, miten painotuotteen värit näemme.

Hieman oikaisin, mutta lukekaa hyvällä tahdolla. :-)

[Ohiampuja]

Itsekin tykkään pitää asiat yksinkertaisina, koska silloin pieleen menon riski näin mallikolla pienenee. :)

Kannattaako karvalakki-läppärin omistajan panostaa kalibrointilaitteeseen? Voiko tuollaisen 300-400 euron näyttöä edes säätää vaadittavalla tavalla? Siis jos läppärissä on joku tavallinen emolevyyn istutettu näytönohjauspiiri...

[Jarmon]

Itsekin tykkään pitää asiat yksinkertaisina, koska silloin pieleen menon riski näin mallikolla pienenee. :)

Kannattaako karvalakki-läppärin omistajan panostaa kalibrointilaitteeseen? Voiko tuollaisen 300-400 euron näyttöä edes säätää vaadittavalla tavalla? Siis jos läppärissä on joku tavallinen emolevyyn istutettu näytönohjauspiiri...

Jos käsittelee kuvia ja välittää lopputuloksesta, niin kaikki näytöt kannattaa kalibroida.
Läppäri on siitä jännä tapaus, että siinähän myydään kaikki yhdessä paketissa. Valmistaja voisi aivan hyvin hoitaa kalibroinnin, ja ostaja säästäisi senkin vaivan. Mutta jostain kumman syystä yksikään valmistaja ei näin tee. "Omppu"-uskovaiset vakuuttelivat minulle, että macin näytöt ovat niin hyviä, että niitä on turha kalibroida. Ostin sitten macbookin ja ensitöikseni laitoin siihen kiinni colormunkin kalibrointilaitteen. Kummasti vaan mac-läppärin värintoisto parani, vaikka minulle etukäteen muuta vakuuteltiinkin. Sinäänsähän läppärin näyttö valmistajasta riippumatta ei ole mikään kuvankäsittelijän työkalu, vaan vakavasti otettava homma vaatii ulkoisen näytön. Mutta monelle harrastajalle läppärikin riittää, jos näytön kalibroi. Tätä vaihtoehtoa harkitsevan on kuitenkin syytä perehtyä siihen, missä läppäreissä näyttöpaneeli on väriavaruudeltaan edes sinnepäin, että niitä kannattaisi harkita.
Sitten ratkaisu siihen ongelmaan, miltä kuvani näyttävät muiden näytöllä. Mene parin kolmen kaverin luo, ja katsele nettiin lataamiasi kuvia heidän koneiltaan. Jos he eivät tiedä mitään värinhallinnasta, niin kolmesta koneesta saat varmaan jo aika hyvän kuvan siitä, missä haarukassa värit liikkuvat kuvissasi toisten koneilta katsottuna.

[ixusman]

Eikö Spyderin jälkeen joudu siltikin tekemään photarista omat asetukset väreilleen kuten aloittaja mainitsee. Näytön kalibrointi vaan varmistaa yhden asian.

[Hannu KH]

Eikö Spyderin jälkeen joudu siltikin tekemään photarista omat asetukset väreilleen kuten aloittaja mainitsee. Näytön kalibrointi vaan varmistaa yhden asian.

Kyllä näin.
Ja yksi tärkeä seikka myös. Työskentelytilan valaistuksen kirkkaus pitää olla sopiva ja VAKIO.
Jos tekee liian hämärässä kuvat ja tilaa kuvat jostain missä lopullista kuvaa ei säädetä niin tummaa kuvaa tulee. Ei auta vaikka näyttö on kalibroitu.

[jaava]

Tupla

[jaava]

Tässä mun käsitys nykytilanteesta:

A. Kameran väriavaruus
Kameran väriavaruus vaikuttaa vain, jos annat kameran muuntaa kuvat jpg-muotoon.
Jos jätät kuvat raw-muotoon (jolloin kameran väriavaruuden valinnalla ei ole väliä), niin niissä on suurin mahdollinen väridatamäärä tallessa.
Kamerasta saadut raakamuotoiset kuvat kannattaa säilyttää raw-muotoisina originaaleina (mm. Lightroom säilyttää), jolloin tulevaisuudessa on mahdollista siirtyä laajempiinkin väriavaruuksiin (esim. ProPhoto RGB).

B. Kuvankäsittelyn väriavaruus
Kun raw-kuvasta tehdään kuvankäsittelyssä käytettävä tiedosto, valitaan väriavaruus, jota tietokoneen monitori tukee. Monet kannettavat kykenee näyttämään vain sRGB kuvia, mutta pöytätietokoneisiin saa nykyään järkevään hintaan Adobe-RGB avaruuden hallitsevia näyttöjä. Adobe-RGB avaruudessa on enemmän värisävyjä (mm. liu'ut syaani-vihreä sekä oranssit).
Adobe-RGB avaruuden voi aina muuntaa sRGB avaruudeksi, mutta ei päinvastoin. Eikä sRGB avaruudesta saa täydellistä CMYK-kuvaa paperitulostukseen.

C. Julkaistavan kuvan väriavaruus
Jotta kuvat näkyvät omalla monitorilla samoin, kuin muilla (säädetyillä) näytöillä ja valokuvaamon tulosteissa (jos kuvaamo ei ole itse säätänyt kuvia!), on monitori säädettävä oikeisiin asetuksiin. Kunnollisen säädön monitorilleen voi tehdä alle satasen maksavalla työkalulla.

• Turvallisin valinta verkkoon levitettäville kuville on edelleen sRGB (suuri osa verkkoselailulaitteista ei hallitse suurempaa väriavaruutta), jolloin kuvalle tehdään muunnos Adobe RGB -> sRGB. Mikään ei kuitenkaan estä julkaisemasta kuvia laajemmassakaan väriavaruudessa, jos sellainen tarve on.
• Valokuvaamossa tulostettavat kuvat saattavat vaativat muunnoksen CMYK-avaruuteen. Kannattaa ottaa selvää kuvaamosta heidän vaatimuksistaan (tiedostoformaatti, väriavaruus yms.), jos ei halua kuvaamon tekevän omia säätöjä tiedostoille.
  Kuvalle voidaan siis tehdä muunnos Adobe RGB -> CMYK. Koska CMYK avaruus ei pysy täysin sRGB avaruuden sisällä, täydellistä muunnosta sRGB -> CMYK ei voi tehdä.
• Omalle tulostimelle tulostettaessa vaaditaan myös sen kalibrointia, jolloin säätötyökaluille tulee hieman enemmän hintaa.

Julkaistava kuva on tarkistettava/säädettävä erikseen siihen väriavaruuteen, jota julkaisun media tukee (ettei liukuihin tule sopimattomia epäjatkuvuuksia).

Ja lopuksi:
Ja loppujen lopuksi suurin osa kuvista menee nettiin, jossa niitä katsellaan säätämättömillä monitoreilla ja värit mitä sattuu.
Mulla on yksi työpiste, jossa koneena on IBM (Lenovo kannettava) ja siihen yhdistetty isompi näyttö, joka on säädetty. Kun Lightroom-kuvaa katsoo IBM:n näytöllä se punertaa hillittömästi (mulla on sellainen muistikuva, että yritin sitä kyllä joskus säätääkin, mutta säätö ilmoitti ettei se mene kunnolla).

[Hannu KH]

Valokuvaamoissa ei tarvita CMYK-kuvia. Painotalot on eri asia ja silloin kannattaa muunnos jättää heidän huolekseen että menöö oikein, CMYK-muunnos kun voidaan tehdä oikein tai väärin.

Aika pitkälle kuvanvalmistamot menee sRGB väriavaruudessa, kunnon valokuva mustesuihkari vaatii AdobeRGB:n. Sillä sRGB-kuvan tulostuskin onnistuu kunhan se konvertoidaan ensin AdobeRGB:hin.

[Pan]

...kunnon valokuva mustesuihkari vaatii AdobeRGB:n. Sillä sRGB-kuvan tulostuskin onnistuu kunhan se konvertoidaan ensin AdobeRGB:hin.

Kun käyttää PS:ssä tulostimelle tehtyjä paperinvalmistan profiileja, niin silloin ei käytetä tulostinen profiileja, siis estetään niiden käyttö. Tälläin siis PS muuntaa oman profiilonsa siihen paperinvalmistajan profiiliin. Ei sitä tartte itse tehdä.

[Hannu KH]

...kunnon valokuva mustesuihkari vaatii AdobeRGB:n. Sillä sRGB-kuvan tulostuskin onnistuu kunhan se konvertoidaan ensin AdobeRGB:hin.

Kun käyttää PS:ssä tulostimelle tehtyjä paperinvalmistan profiileja, niin silloin ei käytetä tulostinen profiileja, siis estetään niiden käyttö. Tälläin siis PS muuntaa oman profiilonsa siihen paperinvalmistajan profiiliin. Ei sitä tartte itse tehdä.

Mutta kuvalla tulee olla profiili mitä PS:ssä käytetään.
Itse tulostan Miragen kautta, toki miragesta voi valita käyttääkö sRGB vai AdobeRGB:tä. Viimeksimainitussa on huomattavasti laajempi punaisen toisto, esimerkiksi kirkkaat kukat ja kirkkaan oranssiset vaatteet toistuu mukavammin muotokuvissa.

Eli näytöllä oma profiili
Työskentelyprofiili missä kuva käsitellään
Ja lopuksi tulostimessa paperin profiili millä tulostin tulostaa käytetylle paperille kuvan oikein.
Sitten vielä työskentelytilan, huoneen ”profiili”, värilämpötila oikea, valon suunta ja kirkkaus työkohteelle oikea ja sitten sen pitää olla AINA VAKIO.
Myös näytön katselukulmalla on merkitystä.

[Pan]

Mutta kuvalla tulee olla profiili mitä PS:ssä käytetään.

Juuri tuita tarkoitin. Kun PS:ssä valitsee PS:n värihallinnaksi tulostettaessa, niin silloin PS muokkaa työtilan profiilin tulostimen paperikohtaista profiilia vastaavaksi ja tulostimen ajurin väriprofiilin käyttö pitää estää. Muuten lopputulokseen vaikuttaa sekä PS:n muokkaama profiili että tulosimen ajurille päälle laitetu profiili. Ja lopputulos on sen mukaisesti arvaamaton.

[Hannu KH]

Mutta kuvalla tulee olla profiili mitä PS:ssä käytetään.

Juuri tuita tarkoitin. Kun PS:ssä valitsee PS:n värihallinnaksi tulostettaessa, niin silloin PS muokkaa työtilan profiilin tulostimen paperikohtaista profiilia vastaavaksi ja tulostimen ajurin väriprofiilin käyttö pitää estää. Muuten lopputulokseen vaikuttaa sekä PS:n muokkaama profiili että tulosimen ajurille päälle laitetu profiili. Ja lopputulos on sen mukaisesti arvaamaton.

Niinkin joo.
Itse käytän erillistä tulostusohjelmaa, johon vien kuvan AdobeRGB:nä. Ohjelma hoitaa homman paperiprofiilin mukaan ja itse voi jatkaa samaan aikaan hommaa photarilla.

[tehodia]

Niinkin joo.
Itse käytän erillistä tulostusohjelmaa, johon vien kuvan AdobeRGB:nä. Ohjelma hoitaa homman paperiprofiilin mukaan ja itse voi jatkaa samaan aikaan hommaa photarilla.

Mitä tarkoitat tuolla "... ja itse voi jatkaa..."?

MIrage ei ole minulle tuttu, niin vietkö kuvan sinne suoraan photarista? Millä tavalla/missä vaiheessa siinä valitaan paperiprofiili? Jos jatkuvasti käyttää samaa paperia, voi paperin ja sen profiilin ilmeisesti asettaa oletukseksi?

[Hannu KH]

Niinkin joo.
Itse käytän erillistä tulostusohjelmaa, johon vien kuvan AdobeRGB:nä. Ohjelma hoitaa homman paperiprofiilin mukaan ja itse voi jatkaa samaan aikaan hommaa photarilla.

Mitä tarkoitat tuolla "... ja itse voi jatkaa..."?

MIrage ei ole minulle tuttu, niin vietkö kuvan sinne suoraan photarista? Millä tavalla/missä vaiheessa siinä valitaan paperiprofiili? Jos jatkuvasti käyttää samaa paperia, voi paperin ja sen profiilin ilmeisesti asettaa oletukseksi?

Mirage on itsenäinen tulostusohjelma. Eli itse raahaan tulostettavat kuvat Miragen kuvakkeen päälle, se järjestää kuvat paperille niin että tulee mahdollisimman vähän hukkaa, siitä voi valita kunkin kuvan tulostusmäärän. Paperiprofiilit viedään ohjelmaan, ja siihen saa käyttöön kulloinkin haluamansa profiilin. Yleensä viimeksi käytetty on käytössä kun ohjelman aukaisee.
Sen saa kyllä toimimaan Photarin plugininakin, mutta käytän sitä erillisenä niin voi käsitellä photarissa kuvia silläaikaa kun tulostin raksuttaa.

Mirage on aika kallis ja raskas ohjelma mutta en kyllä oo katunut pätkääkään sen hankkimista.
Itse tulostan lähes kaikki kuvani, jotain kerhokuvien tarrakuvia ja jääkaappimagneettia tilaan Colorilta. 10-kuvatkin teen kaikki itse, leikkaamista on välillä aikalailla.