Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Tällainen teksti osui silmiin tämän päivän (17.4.) "Uutiset" -osiosta:

"DCRP, Canon Digital Rebel XT -arvio, Euroopassa Canon EOS 350D. Kevyin järjestelmädigi, painoa 485 g. Kittiobjektiivilla 18-55 Mk II kuvattaessa F10-kuvat olivat paljon pehmeämpiä kuin F4-kuvat (kyse on kuulemma diffraktiosta, kannattaa tarkkailla, että aukkoarvot eivät mene hyvässä valossa kuvattaessa liian pieniksi, muuten kuvista tulee pehmeitä. Hyvälaatuisella objektiivillahan F10-kuvien pitäisi olla selvästi tarkempia kuin F4-kuvien, tässä siis päinvastoin)."

Edellämainittu on hyvin yleinen, mutta virheellinen käsitys. Juuri tuon mainitun diffraktion vuoksi kuvat aukolla 4 pitäisivät olla terävämpiä. Toki terävyysalue on pienempi, mutta todellisuudessahan kuvassa ei ole terävää kuin tarkennustaso (eli -kaari), loput on sopimusvaraisen "terävyysalueen" sisällä riittävän teräväksi aistittua aluetta.
Nykyisin monet objektiivit on optimoitu sangen suurille aukoille, jolloin lisäetuna saadaan mahdollisuus käyttää nopeampaa suljinaikaa.

Seuraava lainaus Leica-guru Erwin Puts:in sivuilta (copyright: © 1997 - 2001 imX Erwin Puts):

" (....) Again using ideal values for the Rayleigh limit, and applying the contrast theory of Kühler, the resolution for the average wavelength of light (0,555 micron) is

Aperture Resolution
1,4 550 lp/mm
2.0 385 lp/mm
2.8 263 lp/mm
4,0 185 lp/mm
5.6 135 lp/mm
8.0 94 lp/mm
11.0 69 lp/mm
(....)"

Jos tarkkoja ollaan, niin difraktio on pahempi, jos "reikä" on pieni. Minusta tuo ylläoleva aukkolista on todella virheellinen. Miksi aukko 8 ja aukko 2 poikkeaisivat toisistaan? Molemmathan voivat tarkoittaa 50 millimetrin halkaisijaltaan olevaa reikää? Vähän täsmällisyyttä lisää tai Putsin idea on ihan yhtä epäselvästi sanottu kuin tuo kittilinssiasia.

adapteri kirjoitti:Jos tarkkoja ollaan, niin difraktio on pahempi, jos "reikä" on pieni. Minusta tuo ylläoleva aukkolista on todella virheellinen. Miksi aukko 8 ja aukko 2 poikkeaisivat toisistaan? Molemmathan voivat tarkoittaa 50 millimetrin halkaisijaltaan olevaa reikää? Vähän täsmällisyyttä lisää tai Putsin idea on ihan yhtä epäselvästi sanottu kuin tuo kittilinssiasia.

Vastaus löytyy esimerkiksi täältä (eipä kuitenkaan mahdu tähän tilaan):

http://www.imx.nl/photosite/comments/t002.html

Tuo aukkoarvo on edelleen polttovälin ja "reiän" halkaisijan suhde. Tuo taulukko toimii tasan yhdelle objektiiville ja yhdelle polttovälille. Eikös sitä sitten samantien voisi verrata muutenkin sen digikameran resoluutiota 1950-luvun filmiin? Nehän ovat ihan hyvin vertailtavissa, mutta ei niillä käytännössä ole mitään merkitystä, mitä ne numeroarvot ovat. Jos kittilinssiä vertaa vaihtoehtoiseen kittilinssiin, niin ok, muuten tuollaiset vertailut ovat ihan turhia.

adapteri kirjoitti:Tuo aukkoarvo on edelleen polttovälin ja "reiän" halkaisijan suhde. Tuo taulukko toimii tasan yhdelle objektiiville ja yhdelle polttovälille. Eikös sitä sitten samantien voisi verrata muutenkin sen digikameran resoluutiota 1950-luvun filmiin? Nehän ovat ihan hyvin vertailtavissa, mutta ei niillä käytännössä ole mitään merkitystä, mitä ne numeroarvot ovat. Jos kittilinssiä vertaa vaihtoehtoiseen kittilinssiin, niin ok, muuten tuollaiset vertailut ovat ihan turhia.

Etpä tainnut tutustua ehdottamaani materiaaliin ja koko diffraktion käsitteeseen, joten voinemme hylätä aiheen ?

---------------------------------------------------

No, jos jokin tässä alkuperäisessä uutisessa oli turhaa, on yleensäkin diffraktioiden sotkeminen 350D -tasoisen kameran kuvien pehmeyteen. Näissä terävyys/piirto tms. asioissa unohdetaan näköjään usein se, että kokonaisuus on osiensa summa. Tässä (ja kaikissa muissakin) tapauksessa kokonaisuus voidaan selkeästi laskea simppelistä kaavasta: (1/R)2 = (1/R)2 + (1/R)2, eli ainoastaan toisen tekijän (optiikan tai kennon) "paraneminen" ei muuta kokonaistulosta juuri olenkaan.

Tapiol2003 kirjoitti: Etpä tainnut tutustua ehdottamaani materiaaliin ja koko diffraktion käsitteeseen, joten voinemme hylätä aiheen ?

Ei kai minun tarvitsekaan. Difraktioon vaikuttaa aukon koko. Jos puhutaan aukkoluvusta, siitä ei selviä aukon ("reiän") koko. Ennenkuin kannattaa puhua erottelukyvystä lp/mm ja valon tarkasta aallonpituudesta, pitäisi muutkin asiat ilmoittaa yhtä täsmällisesti. En tarkoittanut edes ottaa kantaa jutun oikeellisuuteen, johon en viitsi edes tutustua, vaan sen filosofiseen puoleen.