Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Kysytääs täällä kokeneemmilta. Liittyy siihen, että tyttären lapsen kastetilaisuudessa jouduin tapahtumakuvaajan rooliin. Ja siinä mielessä kyselen myöhässä, että viime viikonloppuna jo homma tuli hoidetuksi.

Mutta marraskuussa ei kirkossa hirveästi valoa ole, ja etukäteen arvoin kameralle säätöjä. Kirkkoon pääsi kyllä tilat ja valot katsomaan etukäteen. 2.8 - 4.0 arvelin aukkotarpeeksi. Vähällä kokemuksella oletin, että papin liikkuessa, käsien heiluessa ja suun käydessä, niinkuin hänen ammatissaan kuuluu, ei ainakaan monen sekunnin valotusajat ole mahdollisia. Päädyin siihen, että joku 1/30 - 1/40 sekuntia pysäyttää riittävästi sellaisen liikkumisen. Opiskana minulla oli 12-40/2.8, siis m43 kenno eli ulottuvuutta kinoverrokkina 24-80, mikä riitti mielestäni hyvin kaikkeen tarpeelliseen tässä tapauksessa. Kastetilaisuuden kuvissa on usein enemmän kuin yksi ihminen; jos kuvaa vain yhtä, voi kuvia nykyvehkeillä toki ottaa paljon, ja sitten joukkoon tulee sellaisia, että kohde ei liikaa liiku, vaikka ajat olisivat pitkiäkin. Jalusta ja myös kennovakaaja mahdollistavat pidemmät ajat, se ei ole ongelma, kohteen liikkeet voivat olla.

Noilla valitsemillani arvoilla jouduin sallimaan auto ISOn nousevan 3200 asti, 2500 - 3200 oli toteutuneet. Mikä luku pienikennoisella kameralla tarkoittaa kohinaa kuvissa. No, ongelmaa ei syntynyt, kuvat manklailin PureRaw2:n läpi, ja voilaa, kohina katosi. Kuvat kelpasivat "tilaajalle", ja joihinkin olin jopa itse suhtkoht tyytyväinen. Valotukset otin koko ajan hieman yli, se auttaa pitämään kohinat kohtuudessa, mutta ei kokonaan poissa enää 3200 ISOlla.

Mutta kokeneemmilta kysyn vastaisen varalle, minkälaisia valotusaikoja olisi voinut tuossa käyttää? Puhuva tai virttä laulava ihminen, suun liikkeet, käden liikkeet ja pienet askellukset toimituksessa, millä valotusajalla ne vielä pysähtyvät riittävästi? Oishan tuossa ehtinyt tuonkin testata, mutta tehtävänanto teki sen verran painetta, ettei ylimäärästä miettimistä uskaltanut ottaa...

DxO:n PureRaw2:sta sen verran, että hienosti se kyllä kohinat hoitaa. Hiukan kuviin, esimerkiksi kasvoihin, saattaa sellaista muovimaisuutta tulla, jos oikein vahvasti joutuu manklaamaan, ja tietysti matalilla ISOilla kuvat olisivat laadukkaampia, luonnollisempia, yleisesti.

Jaakko

Tuntematta kalustoa, eli sen kykyä "hallita" kohinaa ja siihen yhdistettynä sitä faktaa, että meillä ihmisillä on kovin yksilöllinen taipumus havainnoida, tai itse asiassa oikeammin ilmaistuna, tarkastella/tulkita/suhtautua kohinaan, niin nuo pyhät kolminaisuudet (suljinaika-iso-aukko) ovat lähinnä yleispäteviä määreitä.

Itse moisissa tilanteissa ja ylipäätään henkilökohtaisesti pidän liike-epäterävyyden pois sulkemista tärkeämpänä prioriteettina, kuin sitä että esiintyykö kuvassa kohinaa vai ei.
Toki kun mietitään sitä, että kyseessä kuvaus, jossa henkilö/henkilöitä, olisi suotavaa, että kohinan taso ei olisi sitä luokkaa, että mm. kasvojen tekstuurit eivät kärsisi.

Itselläni melkeinpä minimi tuollaisissa (kun Fujin cropeilla kuvasin) vast. olosuhteissa ilman salamaa suljinaika 1/50 tai 1/60, noilla saa perus suun liikkeet ym. vast. pysäytettyä, jollei nyt kädet ja suu viuhu/pauku niin että heikompaa hirvittää, jolloin joku 1/125 alkaa olemaan nopeammassa liikehdinnässä oma minimi...

Kiitos kommentista, habannaama!

Puhtaalla arvauksella osuin ehkä aika kohdalleen; hitaimmat kuvat oli otettu suljinajalla 1/30, suunliikkeet eivät pilanneet yhtäkään kuvaa kuitenkaan. Heilahtava käsi näkyy muutamissa, tarkennushuteja on joku joukossa, ja rajaus jossain ei toivottu. Varakuvia onneksi on. Kohinan kanssa pärjäsin käsittelyssä riittävästi, niinkuin kerroin. Marraskuu, ja hämärä sisätila, kyllä ilman salamaa haasteita on, vaan näköjään pärjäsi kuitenkin. Primenä ois ollu pikkasen kirkkaampaa lasia tarjolla, mutta esim. 1.4 aukolla useamman ihmisen ryhmässä ei enää ole kaikkien naamat terävyysalueella. Jälkeenpäin olen tyytyväinen myös siihen, että pidin koko ajan zuumin nokalla enkä sählännyt opiskoitten kanssa. Tärkein toteutui; tytär ja puolisonsa, ja jopa mummot, ovat tyytyväisiä tuotokseen, tai eivät ainakaan ole päinvastaista mielipidettä ilmaisseet. En kuitenkaan aio tapahtumakuvausta maksua vastaan markkinoida jatkossakaan...

Ilman salamaa, yhtä pientä siirtymää lukuunottamatta samalta paikalta kuvaten, sähköisellä sulkimella ja jopa tarkennuksen piippaus pois päältä (siis täysin äänettömällä kameralla), en ainakaan tilaisuutta häirinnyt toiminnallani millään lailla.

Kastetilaisuus oli lämminhenkinen ja vain pienelle joukolle lähimpiä. Siihen liittyen, kuvasin myös kahvitilaisuudessa, ja sellainen pieni moka kävi, että muutama vieraista jäi kokonaan kuvien ulkopuolelle. Ei siitä puhetta ollut etukäteen eikä jälkipuheitakaan, mutta olisi ollut ehkä kohteliasta varmistaa, että jokainen läsnäollut on ainakin yhdessä kuvassa, kun joukko oli näin pieni?

Valitan, etten oikein voi näin intiimistä tilaisuudesta laittaa malleja esille. Toivottavasti tästä tekstistä joku pienen kopin saa vastaavaan kuvaukseen?

Jaakko, kuvailevaksi ukiksi vielä vanhoilla päivillään joutunut

Minulle lapselapset ovat elämän jälkiruokaa, joiden seurassa tulee aina hyvälle tuulelle. Ja olen heitä myös mielihyvällä paljon kuvannut. Ajokortti-iässä teen heille oman elämänsä kuvakirjan, jossa tulee olemaan yksi potretti/sivu jokaiselta vuodelta syntymästä alkaen. Ensimmäinen menee jakoon jo ensi vuonna. Rippikuvaa lukuunottamatta kaikki (ekat filmille) on kuvattu luonnonvalossa Espoon vanha kirkko oli niin hämärä, että piti käyttää salamaa apuvalona.