Paras tarkennusautomatiikka nopeisiin tilanteisiin?

[JL Anttola]

Kait tuolla mainitulla kanuunallakin saa sen katseohjauksen vaihetuks perinteiseks? Ei kait katseohjaus sovi, eikä oo ees tarpeellinen, kuin oikeesti nopeeseen kuvaukseen, lentäviin, juokseviin ja sellasiin? Ja taas niissä se vois olla oikeesti kova sana, jos yhtä oikeesti toimii. Jos kohde ei liiku liian lujaa, sillonhan ei ongelmia oo millään tarkentimilla, esimerkiks hkoskenvaaran tilanteessahan tarkennus lukitaan, ja sitten tarkistetaan kaikki reunat, suoruudet, rajaukset, enneko otetaan kuva? Ei kyllä kokemusta oo katseohjauksesta, kuvittelua vain. Nää seurantasydeemit, esimerkiks miun kamerassa olevat, toimii aika usein loistavasti, mutta ei ihan aina. Kun aikaa on, sillon voi ohjata tarkennusta peukulla takatöllöstä, siis kun samalla kattoo etsimestä, se on aika sama kuin toimiva joystikki. Tai sillä joystikillä, tai nuolilla, mikä vain on itse kullekin totutumpi tapa. Arvelemalla sanosin, että esimerkiks pääskysen vingurtelu itikoitten kimppuun taivasta tai kauempana olevaa taustaa vasten, millon voi rajaamalla tarkennusmatkaa estää hyppäämisen taustaan, niin AI-seuranta - miunkin kameran - on parempi ko katseohjaus. Ainaskii, jos katseella on yli 70-vuoden rasitukset riesana, ei ehi silmä pääskysen mutkiin, mutta AI ehtii, jopa loistavasti.

En vielä tällä syömisellä usko, että mikään seuranta, katseohjaus, tai mikään, on ainut autuaaksi tekevä; kohteita on monenlaisia, taustoja on monenlaisia, liikkeet on ennakoitavia tai sitten ei. Eri hommiin on eri systeemit.

Aikamoinen rajoittava tekijä - ainakin miun kohalla - on oma oppimis- ja muistamiskyky; kamera tarjoaa loistavia järjestelmiä kuvaajan avuksi, ja vain murto-osa niistä on useimmilla käyttäjillä hallussa. Ne jutskat, mitä usein käyttää, osaa, mutta paljon jää pimentoon sellasta, mistä jossain satunnaisessa tilanteessa ois ollu valtavasti hyötyä, kun muistas, löytäs, ja osais käyttää. Jos kuvaa vain yhdenlaista genreä, ja sekin sellanen, minkä kuvaamiseen voi käyttää rajattomasti aikaa, ei tietenkään ole ongelmia, minkään kameran kanssa. Mutta ei sen tilanteen opeilla missään muissa tilanteissa pärjää. Esimerkiks nuo pienet ja nopeesti lentävät siivekkäät, potkupallo, jääkiekko, on kaikki aivan eri maailmoja kuvaajan ongelmien tuottajina, taas urheiluissa on sellaisia, missä vauhtia on, mutta ennakoida voi aika ison osan tapahtumista.

Jaakko

[Maffer]

No Hannu, oppiipahan keskittymään itse asiaan. Ja sitäpaitsi ei se niin toimi että kokoajan pitää katsoa. Omalla katseella lukitaan se kohde ja kamera seuraa kunnes annat uutta katseltavaa. Muut romu AF-menetelmät joutaa museoon.

Nyt järki päähän. Jos näet kohteen ja koitat sohia siihen lukituksen on aina 100% hitaampaa kun se että pelkästään näet kohteen ja kamera alkaa jo seurata. Pitäisi kieltää nämä vanhat semi-AF hötöt. Ja jos et näe kohdetta lainkaan, tuskin sitä tarvitsee edes kuvatakaan.

[hkoskenv]

No Hannu, oppiipahan keskittymään itse asiaan.

En minä kaipaa laitteiltani simputusta siitä mihin minä keskityn milloinkin.

Ja sitäpaitsi ei se niin toimi että kokoajan pitää katsoa. Omalla katseella lukitaan se kohde ja kamera seuraa kunnes annat uutta katseltavaa. Muut romu AF-menetelmät joutaa museoon.

Juu juu, se on tuttu virsi, että "minun mielestä X on paras kalja ja Y paras auto ja muut pitäisi kieltää ja niiden käyttäjät ampua". Niin sitä maailmaa on aina "parannettu" tietyssä piireissä. Täydellä pakalla pelaavat tosin kasvavat siitä ajattelusta ulos siinä vaiheessa kun nahinat hiekkalaatikolla vaihtuvat hengailuun ostarilla.

[Maffer]

Miten se tuollaiseen liittyy? Tässähän on vakava asia kyseessä sillä mikään nykyinen "AF" ei ole AF. Ei edes lähelle sitä. Joudut tähtäilemään/näpertämään käsin kohteen alkuun. Silti joudut katsomaan ensin missä se kohde on. Syyttyykö lamppu jo?

Nykyinen kanuunasi se vasta simputtaakin - hidas kuin lehmä lantakaivossa ja kohisee kuin kiuas.

[aikaarska]

Nykyisten parhaiden peilijärkkäreiden AF on jo sillä tasolla, että melkeinpä sama valitseeko sen kohteen kuvaajan pupillin liike, vai joku muu apu. AF systeemi löytää tarkennettavia kohteita kuin haukka. Siitä jää käyttäjälle vain ampumisen ilo, tai nopea uudelleen tarkentaminen.

[jka71]

Nykyisten parhaiden peilijärkkäreiden AF on jo sillä tasolla, että melkeinpä sama valitseeko sen kohteen kuvaajan pupillin liike, vai joku muu apu. AF systeemi löytää tarkennettavia kohteita kuin haukka. Siitä jää käyttäjälle vain ampumisen ilo, tai nopea uudelleen tarkentaminen.

Canonin peilijärkkäreistä eniten aina oli moittimista tarkennuksesta. Nyky tilanteessa ei enään ole moittimista. Löytyy useampikin itselle tärkeämpi parannuskohde. Etsin, kennon lukunopeus, akun kesto tulee päällimmäisenä mieleen ja tässä järjestyksessä. Voi olla jotain vieläkin vähäpätöisempiä...tuo akun kestokin ihan riittävä(parilla akulla päivän retken tekee reilustikin). Kennon lukunopeus myöskin ohitettavissa mekaanisella sulkimella joka nyt useimmiten ihan käypä ratkaisu. "Diashow" etsin on se joka nyt närästää eniten

[hkoskenv]

Miten se tuollaiseen liittyy?

Siten, että sinä väität, että sinun mielestä ainoa oikea tapa pitää pakottaa kaikille. Se on sivuseikka onko se kameran tarkennus vai auton merkki.

Nykyinen kanuunasi se vasta simputtaakin - hidas kuin lehmä lantakaivossa ja kohisee kuin kiuas.

No se on hiton paljon nopeampi kuin minä ikinä ja kohinat ovat minun häiriönsiedon alapuolella. En näe syytä maksaa senttiäkään noiden asioiden parannuksista, ellen muuta jotenkin kuvaustottumuksiani. Sitten jos alan kuvata yksittäisten elektronien liikkeitä molekyylissä tai jotain muuta vastaavaa, täytyy kumminkin hankkia röntgenlaserit ja pelit, ei nopeita tapahtumia kuluttajaromulla kuvata koskaan.

[Maffer]

Eikä. Tuohan perustuu siihen että kuvaajalla on silmät päässä. Ymmärtäisin jonku koneen arpoman kohteen jos ei olisi silmiä laisinkaan.

[ptakala0]

Canon R6 MKII saattaa olla seurantatarkennukseltaan paras "bang for the buck". Ainakin mitä lintukuvaajilta olen kuullut.

Jos hinnalla ei ole väliä, pinottukennoiset ovat huomattavasti nopeampia kuin perinteiset. Eli Sony A1 ja A9 II, Nikon Z8 ja Z9 sekä Canon R3 ovat tällä hetkellä ne tarkennusnopeuskisan kunkut.

Peilikameroita en edes miettisi, jos haluaa että "tarkennus oikeasti osuu minne pitääkin" = elukan silmään.

Tästä voinee olla aika lailla samaa mieltä.

Jos seiska-kolmosen suurin haaste oli kahva niin A9II korjaa sitä asiaa jonkin verran.

Sellainen käytettynä tai tuo mainittu Canon R6MKII taitaa olla näistä ne "budjettivaihtoehdot", jos sellaisena yli 2k runkoa voi pitää.

[harri_s]

Jos halvalla haluaa päästä niin Nikonin isot rungot ainakin D3s alkaen riittää vallan mainiosti AF ja herkkyyden osalta liikkuvien koirien kuvaamiseen hallissa tai hämärässä mettässä. Pariksi vaikka Sigma Art 85 niin ei ole lopputulos ainakaan kalustosta kiinni. Käytettynä tollanen on nykyään varmaan jo tonnin setti.

Oon tollasella setillä aikanaan varmaan 100 000 kuvaa agilityä, tms nopeeta koiraurheilua kuvannut eikä niiden kuvien epäonnistumiset ollu kalustosta kiinni. Silloinkaan

[pvalila]

Ehkä RX10 mark 4 olisi riittävä? Riittävän isokokoinen, riittävän nopea tarkentamaan, riittävän hyvä kuvanlaatu ja varsinkin riittävän edullinen?

Ei kameran aina tarvitse olla täydellinen. Saahan sen sitten taas vaihtaa uuteen. Ja tuon mark nelosen kanssa voi hetken harrastella vaikka videokuvausta, jos sen rajat valokuvan puolella uhkaavat tulla vastaan turhan aikaisin.

Käsittääkseni aika moni on jäähdyttelyvaiheessa myynyt järkkärit pois ja ostanut tuon mark nelosen korvikkeeksi. Saahan sitä sitten palata järkkäreihin, jos tarpeet tai mieliteot muuttuvat.

Johtuu kai lähinnä kilpailun puutteesta, että Sony on niin harvakseltaan päivittänyt kymppisarjan räksää.

[elmar]

Kyse oli siis tarkennuskyvystä, ei muusta. Sony RX10M4 on korkeintaan keskinkertainen seurantatarkentaja näihin uudempiin verrattuna. Esim. Canon R6M2:n tarkennusavut ovat huomattavasti kehittyneemmät (= hintaluokassaan markkinoiden parhaat).

RX10M4 on toki kooltaan ylivoimainen kaikkiin muihin vaihtoehtoihin verrattuna, mut kuvanlaatu varsin heikko FF:iin verrattuna. 7 vuotta wanha pikkukennoinen vaatii runsaasti jälkikäsittelytyötä ollakseen "riittävä", mut hc-tarkennuskyvyn takia en edes miettisi tuota. Olemassa on parempiakin.

[jperala]

D4:llä kuvaillut lintuja ja peuroja ja jos kuvaaja hoitaa tonttinsa niin tarkennus ei ole mikään ongelma, toki maailma on täynnä parempia tarkentajia mutta taitaa olla hintalappukin toinen. Koko on ongelma jos ei ole tottunut isoon runkoon, itse kun olen tällainen alffauros niin ei ole ollut ongelma.
Tuolla voi aika huoletta rakentaa talon ja kuvailla sen koiran päätöntä ravia tupakkatauoilla.

[habannaama]

Täällä näemmä nahisteltu tuosta ja tästä.

Vaan miten on ketjun aloittajan kannalta, kun katsellut, tai jos ylipäätään on jaksanut katsella ketjun hiekkalaatikkonahisteluja, joko yhtään tullut hullua hurskaammaksi?

[Maffer]

No jos oli jo mietitty ettei saa maksaa mitään ja 1dx2 on hyvä niin en kyll tiä miksi sitten edes kysyy. Se paras koneohjattu tarkennus on +5k€ peilittömissä.

[habannaama]

Onko haussa "paras" vai kelpaako hyvä ja entä mikä on sitten se "hyvä", entä riippuen tarpeesta, kelpaako "riittävän hyvä" ja mitä se sitten kellekin merkitsee?

Hassun hauskoja kysymyksiä omasta kokemuksesta pohtien, kun tullut kuvattua mm. pesäpalloa vanhalla Canon 6D peililäpsyttimellä, jossa nokalla vanha Sigman 85mm f1.8 ja pyydetyllä kuvauskeikalla, ei ongelmia.

Myös parilla muulla peililäpsyttimellä tullut kuvattua vaikka ja mitä...

Samoin peilittömillä, mm. keskinkertaisen tarkennuksen maineessa olevilla Fujeilla yli 50km/h juoksevia Perunkarvattomiakoiria (harmaa koira/huono kontrasti-hankala kohde keskikoisena koirana).
Sony a7r III:lla, joka sekään ei edusta mitään huippua millään mittapulla edustettuna, kiinni Sigma ART 50mm f1.4, samaisia koiria vinttikoiraradalla/luonnossa, pääskysiä/tiiroja lennossa, skarppia osuvaa jälkeä, ym, ym...

Toki huteja mahtunut joukkoon, mutta pääsääntöisesti tyytyväinen kulloisenkin kaluston ominaisuuksiin ja kuvien lopputuloksiin, eikä tarvinnut surra sitä, että jotain tuli menetettyä.

Nämä siis mainintana siitä, että kaikkein tärkeintä tuntea kalustonsa ja taitotasonsa ja pohtia, haluaako ominaisuuksia, joissa riittää tyyliin "sohia sinne päin ja automaatio hoitaa kuvaajan puolesta kaiken.
Vai riittääkö muu kuin se markkinoiden "kallein ja paras", hyväksyen samalla sen, että huteja saattaa tulla, mutta sellaisen marginaalin rajoissa, että se ei aiheuta "harmaita hiuksia"?

Äärihifistelyllä on varmasti persoonasta riippuen aikansa ja paikkansa, mutta oma luuloni on sellainen, että henkilö kuka ylipäätään täällä kyselee sellaisista, missä rungossa on "riittävän hyvä" tarkennussysteemi, hän ei ole se potentiaalinen "Rajalan" asiakas, kuka latoo tiskiin 7300€, ostaakseen Sony a9 III rungon.

Joten sanoisin että täällä kun kysytään tällaisia, kannattaa ehdottajien pitää se järjen maltti mielessä ja lähestyä asiaa muusta kuin high end-kamerarunggarin märkien päiväunihaaveiden vinkkelistä tarkasteltuna.

[©pjm]

Hei,

mikä on tällä hetkellä tilannne digijärkkäreiden kanssa? En ole seurannut valtavan aktiivisesti kehitystä, ja mielessä kummittelee ajatus, että hankkisin jonkin sähäkän rungon juokevien koirien kuvaamiseen.

Ootko käyny radan reunalla katsomassa millä muut kuvaavat koiria? Kyselemässä heidän kokemuksiaan? Tai onko tuttuja joiden kameroita voisit ees tunnin testata koiria kuvaten? Täältä et saa varmaankaan mitään järkevää tietoa ihan vähällä...

Meiän tytöllä tuleva juoksija, toivottavasti, pentu vielä eli jos ens kesänä pääsisin miekin radan viereen opettelemaan. 1DxMkII sitten testiin.

[Rockford]

Miten se tuollaiseen liittyy? Tässähän on vakava asia kyseessä sillä mikään nykyinen "AF" ei ole AF. Ei edes lähelle sitä. Joudut tähtäilemään/näpertämään käsin kohteen alkuun.

Ei nyt sentään, kyllähän kamera löytää ihmisen ihan omin avuin jos sellainen kuva-alalla on, ja osaa siihen tarkentaa ja pitää tarkennuksen siinä niin kauan kuin haluat.

[Maffer]

No entä kun siinä on kolme vierekkäin? Musta kohde valkoisessa kuutiossa varmaan onkin yksinkertainen. Ei nyt oikein vakuuta vielä helpoin mahdollinen skenaario.

[Rockford]

Tuossa tilanteessa kamera löytää jonkun kolmesta ihmisestä, jos nyt eivät ole sijoittuneet niin että peittävät osittain toisensa. Joystickillä voi sitten vaihtaa ihmisestä toiseen ainakin silloin jos kasvot tunnistuu. Soolo- ja duotanssia kuvannu paljon tuolla moodilla missä kamera hoitaa ihan itse sen tarkennuksen ja eihän se nyt 100% ole, mutta vähintään 99% tulee teräviä kuvia kuitenkin. Jos on enemmän kuin kaksi ihmistä niin sitten käytän eri moodia.