Kritisoin ihmiskuvasi !UUSI!

[olli R]

Stickl:n ulkonäkökuva
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... 37#1225637

Sanoisin, että viestisi on vastaanotettu, ulkonäkökeskeisyys tulee esille. Poseeraus on toki juuri sellainen: "tarkistanpa, että hiukset on hyvin.". Sen lisäksi mallin sijoittaminen kuvan keskelle, nostaminen taustalta tulevalla valolla ja puiden läpi muodostuva valokehä kyllä kertovat jotain.

Tästä on vähän vaikea päätellä alkuperäisiä värejä, mutta niilläkin olisi voinut hiukan vielä korostaa, tausta latteampi, kohde värikkäämpi. Hiukan olisin ehkä kaivannut myös tiukempaa rajausta, noissa reunojen viimeisissä senttimetreissä ei ole mitään asiaan lisää tuovaa. Aavistuksen vierastan sitä, kun pään yläpuolella on paljon tyhjää, ilman sen suurempaa syytä. Tyhjä tavallaan "painaa" sitä kuvattua alemmaksi.


Kävin myös katsomassa muut "Ihmisiä"-kansion kuvat. Käytät tuota väljää rajausta enemmänkin. Silloin se alkaa olla tyyli, mikäpäs siinä, tällöin kerrotaan ympäristöstäkin paljon. Varsinkin kun samasta ihmisestä otetaan useita kuvia, voisi kuvakulmia vaihdella ja ottaa yhden kuvan miljöössä ja toisen tiukemman muotokuvan.

[-Jani-]

Tässä oma otokseni tähän ketjuun.. Kuvauksissa oli tarkoitus saada seesteisiä ja ajattoman oloisia boudoir-kuvia.

Canon EF50/1,4 Canon 5Dmk3 , 3x Elinchrome D-lite4 +2x 35x180 strip.

[img]http://www.topfocus.fi/blogpictures/145 ... mg=img2048
[/img]
http://www.topfocus.fi/blogpictures/145 ... mg=img2048

[olli R]

Janin boudoir-kuva:
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... 62#1225862

Boudour, huomenlahjakuvaus on mielenkiintoinen laji. Siinä ei mielestäni ole kyse poseerauksesta, ympäristöstä tai vaatteiden vähyydestä, vaan pääroolissa on esitetty asenne. Ja tavoitteena on täysin yhden tietyn ihmisen houkutteleminen seksiin. Sinänsä harvinainen laji, että myös tarkoitetun katsojan tietää etukäteen.

Sivuavia kuvauksen lajeja on pin-up (laajemmalle katsojakunnalle ja kyse ei yleensä olen seksistä vaan flirttailusta), porno (no, te tiedätte), nude (alastonta estetiikkaa) ja glamour (vaihtelee, ehkä yleisimmin yritetään myydä ihmiskauneudella jotain ihan muuta).


Jos aloitan asiasta, josta en pidä tässä kuvassa: oikean jalan asettelu. Jalka on nyt poikki ja lantio näyttää ties miltä. Hiukan reittä enemmän esillä vasemman jalan alla olisi riittänyt, oikea jalka ehkä hiukan koukkuun. Oikea käsikin on hiukan jännittyneen näköinen.

Voisin hiukan natkuttaa myös vasemman käden teennäisestä asennosta, mutta, tuo valo sormissa on hieno ja puolustaa tuon käden asettamista noin.

Ja kolmas juttu on tuo vaalea läikkä vasemmassa reidessä. Olisikohan halo, mutta on kuitenkin helposti korjattavissa. Ja katkennut kengän kärki. Ja romua kuvan oikeassa laidassa.


Ja sitten taas onnistumisia. Korkovalo pään vieressä on minusta hyvä. Se luo tiettyä mystiikkaa, pehmentää kasvoja ja korostaa hiuksia. Nostaa kivasti myös vasenta lantiota.

Valaistus edestä on myös miellyttävän pehmeä ja kuitenkin muotoileva. Värimaailmaksi on haettu kellertävämpää ja sekin toimii. Katettu vuode toimii hyvin kuvan kehyksenä. Malli tietysti muodokkaasti esitetty.

Kokonaisuutena kuva on "ajaton ja seesteinen". Boudoir, no ehkä, riippuu mistä tarkoitettu katsoja pitää, ehkä enemmän pin-up.

Kävin selailemassa Top Focus:n kuvia, ja arvaisin, että tämän kuvan oikea jalka on yksittäinen lipsahdus. Ihan tyylikästä jälkeä suunnitellun henkilökuvauksen puolella. Pehmeää ja samalla jännitteistäkin tunnelmaa luotu valoilla ja jälkikäsittelyllä. Jos nyt jotain pitäisi hakea sinne boudoiriin lisää, niin intensiivisyyttä, heittäytymistä ja intohimoa.

[-Jani-]

Hyviä huomioita.. itseasissa ihan samoja mitkä itsellänikin pistää silmään. Tuo halo on toki ihan tarkoituksella koska epätäydellisyys on täydellisyyttä.
Kuvauksissa ei aina ehdi olla kauheen pikkutarkka. Toki tässäkin kuvauksessa oli kolme ladya ja aikaa vajaa 3 tuntia ja erilaisia tiloja. Mutta ajan kanssa saa aina parempaa jälkea. Itselläni suurin haaste on mallin ohjaus ja kaikista yksityiskohdista kartalla pysyminen. Suuri etu on malleista jotka hallitsevat asennot eikä ohjaustarvetta suuresti ole :)

Mitä tuohon genren määrittelyyn tulee niin mielestäni tuo esittämäsi jako on hiukan liian karkea. Boudoir kuvaustakin on montaa eri tyyppiä eikä itselleni ainakaan uppoa seksin alleviivaaminen varsinkaan kun sitä ei haeta. Yleensäkkin seksistinen ja halvan oloinen paljaan pinnan itseisarvoinen esittely on mielestäni jotain ihan muuta kun Boudoir tai Nude. Juttu pitää olla ihan jossain muualla kun paljaassa pinnassa.

Pin-upin itse taas miellän enemmänkin kalenterityttömäiseen suuntaan ja tunnelmaan jossa on pirtsakkaa tyttömäistä viattomuutta ja pilkettä silmäkulmassa. Jos pitää valita mielestäni tämä on kuva on aavistuksen lähempänä burleskia kuin pin-uppia.

[olli R]

Mitä tuohon genren määrittelyyn tulee niin mielestäni tuo esittämäsi jako on hiukan liian karkea. Boudoir kuvaustakin on montaa eri tyyppiä eikä itselleni ainakaan uppoa seksin alleviivaaminen varsinkaan kun sitä ei haeta. Yleensäkkin seksistinen ja halvan oloinen paljaan pinnan itseisarvoinen esittely on mielestäni jotain ihan muuta kun Boudoir tai Nude.

Jaot on aina karkeita. Lähinnä yritin sanoa juuri samaa kuin sinäkin, että Boudoir:ssa ei ole ollennaista paljas pinta tai seksin alleviivaaminen vaan tosiaan esitetty asenne. Sidon Boudoirin enemmän juuri tähän kategoriaan, jota kutsutaan Suomessa huomenlahjakuvaukseksi, puolisolle annetut kuvat, jotka tosiaan on tarkoitettu vain puolisolle.

Näissä yleensä yritetään kertoa rakkauden fyysisestä puolesta, mutta keinoja tähän on todellakin muitakin kuin pelkkä ihon näyttäminen - esimerkiksi tunteisiin heittäytyminen, intohimon näyttäminen elein ja ilmein sekä juuri mallin intensiivisyys kun hän tietää kuvien päätyvän juuri tietylle henkilölle. Tällaista on vaikea saada aikaan "yleiskäyttöisessä" kuvassa.

Burleski, vaikka ehkä eri alalajija, sisältää paljon samoja elementtejä kuin Pin-Up, erityisesti huumoria ja juuri tuota pilkettä silmissä. Ja ainakin siinä on enemmän tunnetta kuin glamourissa tai nudessa.


Mallinohjaus on tosiaan vaikeaa aina. Vaikka malli olisi kuinka hyvä hakemaan kuvan aiheeseen sopivia asentoja, niin hän ei näe itseään, varsinkaan kameran tavoin. Kuvaajan olisi pystyttävä löytämään ne ongelmakohdat ja korjata asentoa tarpeen mukaan. Tässä mielestäni pitää pyrkiä huolehtimaan muut kuvauksen ongelmat etukäteen pois ja päästä keskittymään vain siihen kuvattavaan tilanteeseen. Eli homma pitää suunnitella ja rakentaa, kamera pitää olla hanskassa, eikä kuvauksen aikana pitäisi enää joutua ratkomaan vaikkapa tarkennuksen tai valon murheita.

[XTC Riders]

Herätellääs tätä osastoa välillä :). Tämä on eilisestä tfcd-kuvauksesta. Sen suurempia suuntaviivoja, etukäteissuunnitelmia tai tavoitteita ei ollut. Piti käydä scouttaamassa potrettipaikkoja hääpotreteille ja pyysin mallin mukaan ja mentiin tilanteen mukaan.

Metallirappuset löytyi erään talon sisäpihalta ja otettiin useampia poseja tuossa. Yritin hopeisella heijastimella heittää lisävaloa malliin samalla kuvaten manuaalisella 58mm helioksella :). Editissä lähdin kylmempään suuntaan kun lokaatiokin oli aika kolkko. Herääkö kommentteja?

[olli R]

XTC Riders 17.4.
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... 16#1237016

Hyvä muotokuva. Katseen suuntautuessa muualle, uskaltautuu katsoja katsomaan muuallekin. Hän löytää hiusten monimuotoisuuden, käden ja sormet, rannekorun, kalpeuden ja niin edelleen. Henkilölle tulee persoonaa.

Yläviistosta kuvaaminen ei ole helppo ratkaisu ja toimii tässä vahvistaen edelleen tuota katseen kohdistumista kasvoihin. Ylänurkan verkko, kasvot ja olkapää ovat nyt samalla tasolla ja lisäävät tarkkoina pieniä mukavia yksityiskohtia kuvaan.

Taustan tasaisen sinisyyden ja kasvojen välillä on vahva kontrasti. Heijastin on toiminut niin kuin pitääkin, eikä lisävaloa erota. Mietin, onko taustaa liikaa, ollaanko jo "muotokuvaamassa miljöössä", mutta pelkistynyt verkko toimii hyvin. Pidän myös siitä, että tausta on vinossa, efekti on vähän samanlainen kuin liukuva valoisuus taustassa. Kuvasta tulee kolmiulotteisempi.

En usko, että normaali katsoja välittää tästä, mutta käsi on aavistuksen irrallinen. Olisiko sitä pitänyt hiukan kallistaa ulospäin tai tuoda muuten taaempaa olkapäätä hiukan esille?

Kylmähän se on, ja pitääkin, jos kuvaaja sitä haluaa tuoda esille. Toisaalta hiusten punerrus on erinomainen vastaväri, eikä sitä kylmä valo saa jäähdytettyä.

Pidän tästä kuvasta enemmän kuin toisesta Ana-kuvasta Flickr-kuvavirrassasi, vaikka senkin taustat ovat hyvän näköiset. Vertina-kuvassa valaistus toimii hienosti.

[XTC Riders]

XTC Riders 17.4.
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... 16#1237016
.....

Ja kiitos jälleen kerran...

[komisantto]

Sori en osaa upottaa yms. http://kontto.kuvat.fi/kuvat/Matkailu,+ ... C02690.JPG

[olli R]

Sori en osaa upottaa yms. http://kontto.kuvat.fi/kuvat/Matkailu,+ ... C02690.JPG

Mielestäni tämä on sinulla keskimääräistä huonompi kuva. Ja tällä kertaa siis vertaan omaan tasoosi, joka näyttäisi olevan varsin korkealla, kun selaan sekä tuota reissugalleriaasi, että ammattisivujasi YouPic:ssa.

Totta kai kohde on tosi positiivinen, tekee katsojalle hyvän olon, ja poseeraakin ihan mukavasti. Hampaattomaan hymyyn ei voi olla reagoimatta. (Onkin mielenkiintoinen harjoitus peittää hymy vaikka sormella ja ajatella että kasvoilla onkin ähkäisy kun lonkkaa kolottaa.)

Jos olet lukenut Terry Pratchettin velhofantasioita, niin tässä olisi ihan valmis kuva sellaiseen. Ehkä yksi ensimmäisiä vastareaktioitani onkin, että tämä on vähän liian "kiiltävä" kuva, liian hyvän näköinen, liian kuvituskuva. Kiiltävyyttä lisää hyvä käsittely ja onnistunut muotokuvaus, etäältä kuvattu, lyhyt syväterävyys ja kropan kohtisuoruus kameraan nähden. Tuo keppiä pitävä käsi olisi hyvä yksityiskohta terävänä.

Jotenkin pari kuvaa myöhemmin oleva mv-versio (DSC02704) on jotenkin realistisempi, muotokontrastisempi ja esittää vähän sitä ympäristöäkin. Värillisyys voisi sopia tuohonkin kuvaan.

Eikä nyt pidä sitten ottaa tätä väärin, tämä on oikein hyvä muotokuva. Vertaan vaan vaikkapa vähän edempänä olevaan kukon puhalluskuvaan tai aiempaan kahden lapsen kuvaan, joissa on omaan makuuni enemmän tunnetta ja tarinaa - muutakin kuin vain hymy.

Pidän kuvan "kuluneenoloisista" sävyistä, kuvatun asennon vinoudesta kuvan rajauksessa ja valoisuudesta, lämmöstä. Edeltävä mv-versio samasta kuvasta alkaa hiukan kärsiä ihoryppyjen tummuudesta, vaikutelma on ahdistavampi.

Aika herkullisia kuvia olet reissultasi saanut. Selasin gallerian parikin kertaa läpi ja jäin katselemaan yksityiskohtia ihmiskuvissasi ja muissakin. YouPic:n serveri on nyt näköjään alhaalla, mutta ammattikuvissasi on näkemystä ja luovuutta, kun niitä jo aiemmin selasin.

[komisantto]

Kiitos rehellisesti palautteestasi. Halusin tosiaan tämän mummon tuoda esiin koska hän oli niin symppis. Laitoin fiap kisaan juuri viime viikolla sen mv version.
Mahti paikka, suosittelen Indonesiaa kuvaajille lämpimästi.

Terveisin Sami

Sori en osaa upottaa yms. http://kontto.kuvat.fi/kuvat/Matkailu,+ ... C02690.JPG

Mielestäni tämä on sinulla keskimääräistä huonompi kuva. Ja tällä kertaa siis vertaan omaan tasoosi, joka näyttäisi olevan varsin korkealla, kun selaan sekä tuota reissugalleriaasi, että ammattisivujasi YouPic:ssa.

Totta kai kohde on tosi positiivinen, tekee katsojalle hyvän olon, ja poseeraakin ihan mukavasti. Hampaattomaan hymyyn ei voi olla reagoimatta. (Onkin mielenkiintoinen harjoitus peittää hymy vaikka sormella ja ajatella että kasvoilla onkin ähkäisy kun lonkkaa kolottaa.)

Jos olet lukenut Terry Pratchettin velhofantasioita, niin tässä olisi ihan valmis kuva sellaiseen. Ehkä yksi ensimmäisiä vastareaktioitani onkin, että tämä on vähän liian "kiiltävä" kuva, liian hyvän näköinen, liian kuvituskuva. Kiiltävyyttä lisää hyvä käsittely ja onnistunut muotokuvaus, etäältä kuvattu, lyhyt syväterävyys ja kropan kohtisuoruus kameraan nähden. Tuo keppiä pitävä käsi olisi hyvä yksityiskohta terävänä.

Jotenkin pari kuvaa myöhemmin oleva mv-versio (DSC02704) on jotenkin realistisempi, muotokontrastisempi ja esittää vähän sitä ympäristöäkin. Värillisyys voisi sopia tuohonkin kuvaan.

Eikä nyt pidä sitten ottaa tätä väärin, tämä on oikein hyvä muotokuva. Vertaan vaan vaikkapa vähän edempänä olevaan kukon puhalluskuvaan tai aiempaan kahden lapsen kuvaan, joissa on omaan makuuni enemmän tunnetta ja tarinaa - muutakin kuin vain hymy.

Pidän kuvan "kuluneenoloisista" sävyistä, kuvatun asennon vinoudesta kuvan rajauksessa ja valoisuudesta, lämmöstä. Edeltävä mv-versio samasta kuvasta alkaa hiukan kärsiä ihoryppyjen tummuudesta, vaikutelma on ahdistavampi.

Aika herkullisia kuvia olet reissultasi saanut. Selasin gallerian parikin kertaa läpi ja jäin katselemaan yksityiskohtia ihmiskuvissasi ja muissakin. YouPic:n serveri on nyt näköjään alhaalla, mutta ammattikuvissasi on näkemystä ja luovuutta, kun niitä jo aiemmin selasin.

[arz1]

Vihdoin huipulla.

Koitetaanpas nyt vieläkö Olli:lla riittää aika kommentointiin.

Hirveän paljon ei tule ihmiskuvia otettua mutta tässä jotenkin mielestäni välittyy tuon päivän tunnelma kun 3 tunnin patikoinnin jälkeen 32 asteen helteessä saavutettiin määränpää. Yrityksenä oli vähän liiotellusti tuoda tuota kuuman kesäpäivän tunnelmaa esille.

[olli R]

Arz1:n hellekuva:
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... 0#p1282494" onclick="window.open(this.href);return false;

Lämpöä voi kuvassa ilmaista monella tavalla:
- väreillä, yleensä lämpimiä punaisen tai keltaisen sävyjä
- ilman lämpöväreilyllä
- ihmisten hikoilulla, sulavilla tai nuutuvilla asioilla, haihtumisella jne
- välillisillä asioilla, ihmiskuvissa usein asioilla, joita ihmiset tekevät kuumalla, vähällä vaatetuksella
- lämmittävä asia on kuvassa (aurinko, hehkuvat asiat yms).
- jne

Tässä kuvassa tällaisia asioita ovat shortsit, aurinkolasit, selkeä auringonpaiste ja taustan utuisuus.

Mutta kaipaisin lisää. Värisäädöllä voisi hiukan lämmittää kuvaa lisää, nyt valkoinen paita heijastaa sinistä taivasta ja varjojen ruskeat ovat kylmähköjä. Kolmen tunnin patikointi ei nyt näy minkäänlaisena uupumuksena tai hikoiluna.

Kuvaus olisi voinut olla hiukan ylempää, jolloin tuota taustan auteretta olisi näkynyt enemmän. Samalla tuo tyhjä, kylmävärinen taivas olisi hiukan täyttynyt taustalla lisää ja autereinen maisema olisi tuonut lisää syvyyttä kuvaan). Tavoitteenasi on ehkä ollut korostaa tuota "huipulle" saapumista alaviistolla kuvakulmalla. Ehkäpä sitäkin, mutta sitä saavutettua korkeutta voisi ottaa esille. Maisemakuvassa mallia voi rääkätä pari minuuttia lisää ja ottaa muutamasta eri kulmasta kuvan: sekä ylhäältä, samasta tasosta että alhaalta.

Ongelmana on tietenkin dynamiikka. Kirkas usvainen taivas menee tasaiseksi ja se sulaa ihon ja vaatteiden puhkipalamiin, kun louhikko on saatu esille nostamalla varjoja. Käytännössä voi olla vaikea tuota kuvata edes Raw-kuvana. Tuo aiemmin mainitsemani taustan nostaminen enemmän esille olisi erotellut paremmin kohteen taustasta. Tai jos kuva olisi ollut enemmän järjesteltävissä, niin heijastimella lisävaloa varjon puolelle olisi antanut enemmän varaa noihin valoisiin kohtiin.

Pidän luontevasta asennosta, joskin pään asento on hiukan jäykän poseeraava. Pidän louhikon muodoista. Pidän diagonaalisesta asettelusta.

Keskimääräistä osaavamman kuvaajan ottama matkakuva.

Flickr-photostreamisi on privaatti, joten sitä en nyt pääse kommentoimaan.

[Rockford]

.
. .
. . .
. . . .

Ella by Petri Kekkonen, on Flickr

[olli R]

Rockfordin Ella:
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... 0#p1284084" onclick="window.open(this.href);return false;

Neliöformaatin käyttö on aina rohkeaa. Symmetrinen muoto ei ole helppo. Usein asia ratkaistaan symmetrisellä aiheellakin, mutta tässä ei ole menty aidan ali. Kuvaan on otettu perspektiivi mukaan silmiä miellyttävillä vinoilla linjoilla. Toinen syvyysakseli muodostuu käsien v-muodossa alaspäin. Ollaan jossain samoissa asioissa kuin arkkitehtuurikuvauksessa (ei tosin kovin yllättävää, jos katsoo Petrin muita kuvia, tanssijoita, rakennuksia,,,)

Neliön tiukkuus näkyy jossain hiusnutturan tienoilla. Se korostuu lähestyessään risteävää reunaa. Saattaisin miettiä hiukan lisää väliä tuonne. Neliö myös jättää mielestäni asioita enemmän auki reuna-alueilla, katsoja jää miettimään miten kuva voisi jatkua. Sopii hyvin tähän, kun käytävä jatkuu ja kenties kerroksia on ylä- ja alapuolellakin. Missä kuvaaja mahtaa seistä itse?

On kuvattu läheltä. Jos tyttö olisi työntänyt päätään vielä edemmäksi, olisi pään koko ollut vartaloon nähden jo melkoisen iso. Kuvauskorkeus on kuitenkin juuri se mikä pitääkin, ei mikään alentuva kuvaajan silmien korkeus (ikään kuin 6x6 kuilukamera) En tiedä miten paljon poseerattu tämä kuva on, asento on niin luonteva, ehkä aavistuksen jää kuvassa häiritsemään kaiteen taakse taittuva käsi, joka on nyt vähän töppö. Katse on tiukka, mutta mennessään yli ei pidättele näkemästä muutakin kuvaa.

Sävytys on jätetty muodikkaan minimalistiseksi, lähes mustavalkoiseksi. Tuttavani manaisi taas VSCO-värejä, mutta eihän niissä mitään vikaa ole. Kohde on valaistunut miellyttävän pehmeästi, ja kontrasti paidan värissä ihoon nähden ja silmien tiukka katse irroittavat tytön katsojalle.

Nuoren tytön muotokuva harvoin menee pieleen (no, ehkä selfieissä), mutta tässä on saatu hyvin hetken tunnelma kuvaan.

[Kryptos]

On aina miellyttävää ja antoisaa lukea harkittuja kommentteja valokuvista. olliR:n ketju on tästä kerta kaikkiaan ilahduttava esimerkki. Harkittua kuva-analyysiä, josta jokainen -- ei ainoastaan henkilökuvaaja -- voi oppia.

[Rockford]

Suuret kiitokset tarkoista havainnoistasi Olli. Yleensä neliöformaatti ei tunnu mun potretteihin helposti taipuvan, mutta tässä nyt jotenkin onnistui kohtuullisen vaivattomasti. Kuten sanoit, kuva on kuvattu aika läheltä mallia 50mm polttovälillä kinokoossa ja rajailtu siitä sitten vielä vähän tiukemmaksi. Entisen lastauslaiturin pitkä lippa muotoilee tuossa paikassa luonnonvaloa mukavasti ja itse seison portailla niin olen luonnostaan aika sopivalla korkeudella malliin nähden: https://goo.gl/maps/vpe7i2c6yhy" onclick="window.open(this.href);return false;

Samassa paikassa tuli kerran kuvattua omaa poikaa joskus yli 10 vuotta sitten ja aina sen jälkeen ollut mielessä, että tuo on monessa suhteessa hyvä lokaatio henkilökuviin, vaikka street viewn kuvassa melko karulta näyttääkin. Kädestä olen samaa mieltä. Mallin poseeraus on luonnollinen, eli tietysti malli tiesi olevansa kuvattavana, mutta en ohjannut mallin asentoa ollenkaan.

Värien säätely on itselle usein hankalaa ja tätäkin hieroin LR:llä kohdalleen melko pitkään. Mitään filttereitä tai presettejä en käyttänyt kun ei mulla sellaisia oikein ole. Puhelimessa mulla on kyllä VSCO-applari, ja joskus olen sitä käyttänytkin, tosin vain muutama ilmaisfiltteri ei ihmeitä tee.

[Pan]

Tuo Rockfordin kuva on aika herkkä. Ja mun makuun.
Nyt tuli kuvattua lisää 80 vuotiaita parvekestudiossani

Jakke:


Kaksoset

[olli R]

Pan:n kaksi 80v-kuvaa
http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... 0#p1284270" onclick="window.open(this.href);return false;

Julkaisit tammikuussa myös 80v-kuvan. Nyt näiden kuvien asenne on selkeästi rennompi ja rauhallisempi. Vähempi kontrastisuus ja vinjetointi ikäännyttävät myös kuvaa. "Parvekestudiosi" antaa ymmärtää, että käytät luonnonvaloa sivulta, mutta silmissä kyllä pilkahtaa myös tasoittava valo, olisiko pikku salama tai heijastin. Lopputulos tuo esille kyllä kasvojen uurteet, mutta miellyttävän pehmeinä. Uskoisin varsinkin sisarusten olleen tyytyväisiä lopputulokseen.

Nämähän on järjestettyjä muotokuvia, jolloin sinänsä keskitytään enemmän ihmisluonteen esille tuomiseen. Sommittelussa ei ole paljon vaihtoehtoja ja poseeraaminenkin on sivuasemassa.

Kaksoskuvassa vasemmanpuolinen henkilö irtoaa hyvin taustasta (valoisa poski tummemmalla taustan alueella, tumma poski taas valoisalla), mutta oikeanpuolinen jääkin sitten hiukan paitsioon, kun vasemmalla poskella ei ole kontrastia taustaan. Se näkyy kuvan henkilöiden suhteessakin, vasemman puolinen henkilö on vahvemman oloinen. Samaa tekee myös valo kasvoilla, toisella enemmän varjoa, toisella vähemmän (miesvalo / naisvalo). Tämä voi olla tarkoituksellista, en tiedä. Ehkä henkilöitä olisi voinut kuvata molemmin päin, tummempi tukka olisi voinut irroittaa kasvoja paremmin oikeallakin.

Jakenkin kuvassa olisi sitä taustaa voinut hiukan katsoa tarkemmin, nyt vasen poski ja korva ovat uppoamassa taustaan. Tämä taustan irrottaminen ei ole pelkää "sääntöä", vaan sillä haetaan kuvaan samanlaista kohteen korostamista kuin syväterävyydellä tai värien erottavuudella. Katsojan huomio karkaa, jos kohdetta ei nosteta. Ja karannut katse ihmettelee, mitä ihmeellistä tässä kuvan taustassa on ja lopettaa katsomisen.

Jaken kuva on yksinkertainen, ja silloin katsoja lähtee analysoimaan kasvoja, hakemaan niistä elämäntarinaa ja -asennetta. Tässä taas rehellisyys toki palkitaan ja kuvasta tulee kertova. Muotokuva voi toki olla enemmän poseerattukin, jos haetaan kohteelle vaikuttavuutta. Esimerkiksi tässä pieni ryhdikkyys, olkapäät aavistuksen enemmän takana ja paidan laskosten suoristaminen olisi tuonut "miehen täydessä kunnossaan" -efektiä. Olisiko se ollut rehellistä? Riippuu täysin kuvan tavoitteista. Sisarukset tiesivät paremmin ottaa ryhtiä.

Pidän kyllä molemmista otoksista. Tämän tyyppisiä kuvia pitäisi ottaa enemmän aikuisista ihmisistä. Lapsista tulee koulukuvia, mutta aikuisista tuntuu olevan vain selfieitä tai sitten jotain tapahtumakuvia. Muutama tällainen kuva elämän varrelta antaisi perspektiiviä sekä itselle, että muillekin, jos kuvat olisivat esillä. Eikä tällaisen kuvan ottaminen ole mitenkään mahdotonta vaikka valokuvausta ei harrastaisikaan, pitäisi vaan kyetä hahmottamaan se valon vaikutus kuvaan.

[Pan]

Pan:n kaksi 80v-kuvaa
"Parvekestudiosi" antaa ymmärtää, että käytät luonnonvaloa sivulta, mutta silmissä kyllä pilkahtaa myös tasoittava valo, olisiko pikku salama tai heijastin.

Parveke on pohjoiseen ja seinät sekä aika matalalla oleva katto valkoiset. Mutta kamera on ihan parvekelasissa kiinni ja kuvattavat mahdollisimman lähellä sisäpuolen laseja katsoen hieman ulospäin.

vasemman puolinen henkilö on vahvemman oloinen. Samaa tekee myös valo kasvoilla, toisella enemmän varjoa, toisella vähemmän (miesvalo / naisvalo). Tämä voi olla tarkoituksellista, en tiedä.

Kaksosten asettelu menee luonnostaan näin päin. Siis ihan kaikissa heistä otetuissa kuvissa vuodesta 1937 alkaen. Ja vasemman puoleinen on nuorempi. Mutta ehkä vanhempi on paremmin säilynyt naimattomana.

Tämä taustan irrottaminen ei ole pelkää "sääntöä", vaan sillä haetaan kuvaan samanlaista kohteen korostamista kuin syväterävyydellä tai värien erottavuudella.

Huomasin vasta jälkeenpäin, että mv-käännöksessä harmaa tausta sulautuu tukkaan. Siis liian myöhään. Olenkin nyt alkanut käyttää kamerassa mv-asetusta. Se siis vaikuttaa jpg-kuviin ja RAWeihin vain upotettuun pikkukuvaan. PSllä ja LRllä kuvaa käsitellään kuitenkin väreissä. Mutta asetus antaa mahdollisuuden arvioida mv-lopputulosta paremmin.

Kuvattavat ovat olleet kuviin hyvin tyytyväisiä.

*edit* Ja kiitokset kommenteista