Canon makrosalaman ohjeluku

[konkkola]

https://mielikuva.wordpress.com/2015/10 ... -ohjeluku/

[SuperDrive]

Canonin USA:n sivuilla sanotaan ohjeluvuksi 72 jalkaa / 22 metriä. Ilmeisesti tuo 12/pää on mainososaston keksimää.

[olli R]

Kahden salaman ohjelukua ei kuitenkaan pidä laskea yhteen yhteenlaskulla vaan käyttäen Pythagoraan lausetta, koska valo vähenee etäisyyden neliössä.

Oikea tulos, mutta väärä selitys.

Kahdesta samanlaisesta salamasta tulee kaksinkertainen määrä valoenergiaa. Se toki leviää etäisyyden neliössä, mutta edelleen tietyllä etäisyydellä energiaa on kaksinkertainen määrä verrattuna yhden salaman valoon.

Oikeaan selitykseen pääsee miettimällä ohjelukua. Se on siis luku, joka jakamalla etäisyydellä saadaan käytettävä aukkoluku (ISO100:lla). Aukkoluku taas on polttovälin ja optiikan himmentimen etulinssille projisoituvan aukon läpimitan suhde. Tämän aukon pinta-ala kertoo miten paljon valoa pystyy optiikan läpi menemään.

Läpimitta on neliöllisessä suhteessa pinta-alaan. Tästä syystä aukkoluvun kaksinkertaistuessa valoa kulkee vain neljäsosa optiikan läpi. Eli siis aukkoluvun kertominen neliöjuuri kahdella kompensoi kaksinkertaisen valomäärän. Siis vaikkapa, jos tietyllä valolla riittää kuvata aukolla f/4, niin kaksinkertaistamalla valon määrä, voi aukon pudottaa arvoon f/5.6, nelinkertaistamalla f/8

Niinpä siis kun kaksinkertainen valoenergia saavuttaa kohteen, voi siinä käyttää neliöjuuri kaksi = 1.4 -kertaa suurempaa aukkolukua. Eli ohjeluku kertaantuu samaisella 1.4-kertoimella. Vasta neljä samanlaista salamaa kaksinkertaistaa ohjeluvun.

Jos salamat ovat eritehoisia, voi tosiaan niiden ohjelukujen neliöt laskea yhteen ja ottaa neliöjuuren, jolloin saa kokonaisuuden ohjeluvun. Pythagoraan lause kyllä käsittelee lähinnä geometrisia kolmioita.


Jos sitten tosimaailmaan. Makrosalamat ovat siis yleensä linssin molemmin puolin ja yleensä hyvin lähellä kohdetta. Ongelmaksi tulee tuossa se, että niissä on suuntaavat heijastimet (jotka muuttavat valon leviämistä etäisyyden funktiona, varsinkin lähietäisyyksillä), eikä niitä voi enää pitää yhtenä valonlähteenä (niissä voi olla esim. eri etäisyydet kohteeseen ja valo tulee eri suunnista.). Ohjeluvun laskeminen menee mielenkiintoiseksi ja aika akateemiseksi. Yhtä hyvin voisi yrittää laskea studion eri suunnista tulevien salamalaitteiden valon yhteistä ohjelukua. Valmistajana kertoisin vain, että kyseessä on 2 tai useampi salama, joilla ohjelukuna kullakin joku.

[konkkola]

Voihan sen noinkin laskea, mutta havainnollisempaa on pitää aukko vakiona. Jos ohjeluku on 12, niin kohteen ollessa 3 metrin etäisyydellä aukon pitää olla 4. Jos laitat rinnalle toisen saman tehoisen salaman, niin etäisyys ei tuplaannu, koska valo vähenee etäisyyden neliössä. Saman valotuksen saa silloin noin neliöjuuri 2 * 3m = 4,24m etäisyydellä. Tuon kun kertoo käytetyllä aukolla 4 saa ohjeluvuksi 16,9.

Jos kohde on niin lähellä, että välähdyspäiden valon suunta on oleellisesti eri, niin ohjelukujen laskennan voi tosiaan unohtaa.

Tuossa käyttöohjeessa
http://gdlp01.c-wss.com/gds/9/030000413 ... -es-fr.pdf
salaman ohjeluvuksi muuten väitetään jopa 26, käytettäessä yhtä välähdyspäätä. Ilmeisesti kahdella välähdyspäällä ohjeluku on tässä mainittu 24 – ja se 12 tosiaan joltain markkinahemmolta moneen paikkaan levinnyt ”tieto”.

[OskuK]

Niin tai näin, mikä olisikaan helpompaa kuin mitata salaman oikea ohjeluku, jos sellainen laite hyppysissä on ;-)

[olli R]

Voihan sen noinkin laskea, mutta havainnollisempaa on pitää aukko vakiona. Jos ohjeluku on 12, niin kohteen ollessa 3 metrin etäisyydellä aukon pitää olla 4. Jos laitat rinnalle toisen saman tehoisen salaman, niin etäisyys ei tuplaannu, koska valo vähenee etäisyyden neliössä. Saman valotuksen saa silloin noin neliöjuuri 2 * 3m = 4,24m etäisyydellä. Tuon kun kertoo käytetyllä aukolla 4 saa ohjeluvuksi 16,9.

Kyllä, myös pistevalon intensiteetin muuttuminen etäisyyden mukaan on neliöllisesti muuttuva käsite, kuten aukkolukukin.

Yritän sanoa, että ohjeluku on laskennallinen apuneuvo, jonka käyttäytyminen on kiinni siinä aukkoluvun käyttäytymisessä - määritelmänsä mukaisesti.

Miksi ohjeluvun tuplaantuessa voi samalla aukolla kuvata kaksinkertaiselta etäisyydeltä, vaikka valo vähenee neliöllisesti?

Miksi ohjeluku ei muutu, vaikka kuvausetäisyys muuttuu, jos aukko sekä salaman ja kohteen välinen etäisyys pysyy samana. Valohan vähenee neliöllisesti kameran ja kuvattavan kohteen välillä.