Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Nyt ollaan perimmäisten kysymysten äärellä...

Mitkä ovat ne tekijät, mistä suttualueen pehmeys tai sen puute muodostuvat? Miksi toinen linssi piirtää samoilla valotusarvoilla nätin ja pehmeän suttualueen, ja toinen linssi sellaisen, että silmiin sattuu kun katsoo? Aivan oikeasti koen joissain kuvissa, että silmiin sattuu, ei siis ollut vain kielikuva. Johtuuko se siitä, että silmä kokee, ettei tarkennus ole kohdallaan, ja yrittää epätoivoisesti hakea tarkennusta kohdalleen, ja toisessa kuvassa silmä vain toteaa, että tuon kuuluu näyttää tuollaiselta, ei tarvi tarkentaa eikä hakea...

Ja lisäksi mielestäni ei ole kysymys pelkästään linssin ominaisuuksista. Samalla linssillä, samoilla arvoilla ja samoilla kohteen ja blurrialueen etäisyyksillä toinen tausta on kaunis, toinen äärimmäisen ruma, tai oikeasti "silmiä satuttava". Jotenkin yhdistän asioita niin, että jos siinä taustassa on paljon kontrastia ja paljon pieniä yksityiskohtia, niin vaikka kuinka blurraa käsittelyssä lisää, niin aina vain on niinkuin neuloja silmiin työnnettäisiin. Vai onko se silloin historiatieto; tuo kuva sattui aikaisemmin silmiin, sattuu se sitten vieläkin, tee mitä teet?

Laitan tähän esille yhden kuvan kahtenä eri kehitysversiona. Toisessa on kaikki mahdolliset blurrauksen ja kontrastin vivut taustasta vedetty suunnilleen äärilaitoihin, ja ei vain tokene mieleiseksi. Nyt siis vain tuosta blurrista kyse, kuva kokonaisuutena olkoon tässä sivuroolissa.

Tälläisenä tämä on esillä ollut, ja minun silmin katsottuna ruma epäterävä alue:


Ja sitten sama kuva, mistä olen yrittänyt sutata taustaa kaikin keinoin lisää. Ja on suttaantunut, mutta aina vain sattuu silmiin!


Onko vika silmissä, nupissa, käsittelyssä vai kuvassa?

Jaakko

PS. Ei ollut tarkoitus kuvan fyysistä eikä pikselillistä kokoa muuttaa; ilmeisesti pikselimäärä tippui, kun otin terävyyttä runsaasti pois taustasta?
PS2. On tuo suttuisempi hieman helpompi katsoa tuolta ylälaidasta, mutta ei lähellekään sellainen, minkälaiseksi sen haluaisin.

Hieman saan kiinni tuosta mitä tarkoitat ja näinpä sanoisin että objektiivin ominaisuus.

Nimittäin ostin joskus Tamron 70-180mm f2.8 (se ykkösversio) objektiivin myin aika äkkiä pois, koska se ei käyttäytynyt mitenkään tasaisen ennustettavasti.
Välillä bokeh nättiä ja välillä käsittämättömän rumaa.

Sillä jos millä huomasi, että kameran, kohteen ja taustan suhteen toisiinsa piti olla ”millilleen” optimaaliset toisiinsa, muutoin alkoi lopputulos sattumaan silmiin.

Millään muulla objektiivilla en ole kokenut moista, siksi mielestäni objektiivista johtuvaa.

palloaberraatio on iso tekijä bokehin ulkonäössä. ns. saippuakuplabokeh on hyvä esimerkki, se johtuu lähinnä palloaberraatiosta.

nikonin dc-linsseissä epäterävän alueen ulkonäköä säädettiin nimenomaan palloaberraation määrän muutoksilla.

muita tekijöitä ovat astigmaattisuus (varsin vähäinen vaikutus yleensä), mekaaninen vinjetointi (boképallojen leikkaantuminen ns. kissansilmiksi), pitkittäinen värivirhe (eritoten liki terävyysalueen molempia puolia), sekä lasitavaran hiontavirheet. on varmaan muitakin juttuja jotka nyt unohtuu listata.

optisesti täydellisessä lasissahan bokeh olisi täydellisen piirteetön kiekko, mikä seuraa jo ihan objektiivin geometriasta.

Meikäläinen ku kahto tuota kuvaa, nii silmiä ei haitannu se bokeh niinkää, se omaan silmään mikä tekee kuvasta vaikean katsoa, on tuon sienen sommittelu tuohon. Terävä laita on siinä koossa ja kohdassa kuvaa, että ei oikeen tiedä mitä katsoa. Sinällään en pidä kuvaa enkä sommitteluakaan huonona muuten.. ehkä vain kohta/korkeus/mittasuhteet vaikea sanoa
Laita aika keskellä kuvaa.. silmien vaikea päättää mitä katsoo..

Äkkiseltään sanoisin, että esimerkkikuvassa on kolme asiaa, jotka saavat silmän haahuilemaan ja siksi silmään sattuu. Eli sanoisin samaa, että silmä yrittää turhaan tarkentaa, kuten itsekin pohdit.

Aivoille kohde on koko sieni (koska ne tunnistavat sen kuvasta). Kuvaajalle kohde on heltat (tarkennuksesta päätellen).

a) Syvyysterävyysalue on liian lyhyt, jolloin (aivojen) kohteen eli sienen takareuna on epäterävä. Kun silmä haahuilee ja haluaa katsoa muita osia sienestä kuin etureunaa, ovat ne sumeat ja (turhat) tarkentamisyritykset sattuvat.

b) Taustalla on muutama kirkas kohde, johon (ja jota pitkin) silmä hakeutuu kuvan yläreunaan ja jälleen yrittää turhaan tarkentaa. Ja taas sattuu. (Tämä varmaan se mitä tuumit kontrastikkaiksi kohteiksi / alueiksi sumealla alueella).

c) Liian laaja rajaus esiteltävään (kuvaajan tarkoittamaan) kohteeseen (heltat) ja taustan levottomuuteen nähden.Tässä voisi sumentaa vähemmän, jotta koko sieni olisi tarkka tai rajata kuvasta reippaasti pois kaikkea turhaa huomiota herättävää, mikä ei ole sumealla alueella, jottei silmä haahuile sinne. Ehkä jopa sienen takareunakin pois.

Jos kuvanmukaista rajausta kuiten halutaan, niin siivoaisin taustaa jo kuvaushetkellä. Tai sitten jälkikäteen kuvankäsitelyllä muuttamalla kirkkaiden taustakohteiden väriä ja yleisesti tummemmaksi ja taustaan sulautuvammaksi.

Karkeasti näin: https://imgur.com/1gIa1JS

Fokuspinolle täydellinen kohde.

Kiitokset kommenteista!

Sen verran selitystä, että kuva on valittu ja noin rajattu nimenomaan tuon silmiin sattuvan epäterävyyden korostamiseksi, tuon nimenomaisen kuvan tarkennuksen osuminen etureunaan oli vahinko; en siis hakenut tälle kuvalle ohjeita, vaan tietoa ja ymmärrystä, mikä tuon "sairaan" epäterävyysalueen aiheuttaa, että osaisi sitä ehkäistä jo kuvatessa. Objektiivi on varmasti yksi syy, ja ilmeisesti juuri pikkukennoiselle tehdyt tarkat ja melko valovoimaiset telet ovat yleisesti ongelmissa bokehin suhteen? Olympuksen 40-150 Pro-zuumi on yksi tuon sairaan epäterävyysalueen tuottajista. Tänne silloin tällöin kirjoitteleva ja hienoja kuvia lähettävä Kapama (vai olikohan villaristi, en olekaan enää varma?) joskus mainitsi ylivalottuneista pisteistä epäterävyysalueella; se ajatus ei oikein auennut minulle silloin? Olympuksen kennoille on ollut - ehkä yleensä m43 kennoille - tyypillistä aika runsas kohinan tuotto, ja merkillä pidempään kuvanneille sitä kautta muodostunut tapa valottaa kuvia mieluummin hieman liikaa ja pudottaa käsittelyssä. Siihen ei oikeastaan viimeisten mallien kennoilla enää tarvetta ole, on jäänyt vain tavaksi, ja voi olla yksi vaikuttimista tuohon rumaan bokehiin tietyillä linsseillä?

En ole merkkiini tyytymätön, enkä tätä ongelmaa varsinaisesti riesana pidä. Joissakin kuvissa pistää silmään, sananmukaisesti, ja ymmärrys ruman bokehin synnystä voisi joskus auttaa välttämään sitä. Tämä on tavoitteeni tälle ketjulle, ja jo tähän asti vastaukset ovat jonkin verran asiaa avanneet, kiitokset kaikille! Lisää mielipiteitä ja tietoa mielellään luen!

Ehkä tämä on muillekin merkin kuvaajille esille tullut asia; nimittäin muutamia vuosia sitten, kun Olympus julkisti uuden Prime-sarjansa (17, 25 ja 45mm f/1.2 lasit), mainonta korosti erityisesti kermanpehmeää bokehia! Itse olen toistaiseksi nuukaillut noiden hankinnan kanssa...

Jaakko

PS. Erityiskiitos apertoritylle uudesta käsittelystä kuvalle; runsas tummennus ylälaidasta on hävittänyt sairaimman, sen vaalean, alueen silmiinpistämiset, mutta oikeastaan siirtänyt pahimman alueen siihen sienen yläpuolelle, nyt vaaleimmalle epäterävyysalueelle. Ymmärrys lisääntyy!

PS2. En tainnut vielä mainita, tuo tämän kuvan ottanut linssi on 60mm f/2.8 makro. Aukkona kyseisessä kuvassa on ollut 5.6, mutta sieni on erittäin pieni, eli etäisyys kamerasta sieneen ei ole varmaan paljoa yli 20 senttiä ollut (linssin minimi on 18 sentin luokkaa), mistä johtuen syväterävyysalue on varsin kapea.

EDIT. Korjasin nuo bokeh-hirmu-sarjan millit oikeiksi, kun annettiin oikolukuapua; kiitokset Porin suuntaan!

JL Anttola kirjoitti: ↑Syys 11, 2024 11 : 56 Kiitokset kommenteista!

PS2. En tainnut vielä mainita, tuo tämän kuvan ottanut linssi on 60mm f/2.8 makro. Aukkona kyseisessä kuvassa on ollut 5.6, mutta sieni on erittäin pieni, eli etäisyys kamerasta sieneen ei ole varmaan paljoa yli 20 senttiä ollut (linssin minimi on 18 sentin luokkaa), mistä johtuen syväterävyysalue on varsin kapea.

EDIT. Korjasin nuo bokeh-hirmu-sarjan millit oikeiksi, kun annettiin oikolukuapua; kiitokset Porin suuntaan!

Kuten maffers tuossa edellä mainitsi, niin fokuspino voisi toimia hyvin. Laittaisit makron aukolle f/2.8, ja pinoaisit vain sienen terävyysalueella, mutta tausta blurrautuisi f/2.8 aukon mukaan kermaisemmaksi.

.