Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Tarkoitus olisi hankkia digikamera, joka soveltuisi hyvin makrokuvaukseen (lähinnä kasveja ja sieniä varten). Ja tietysti kameraa tullaan kaikenmoiseen yleiskuvaukseen kayttamaan, mutta hyvänlaatuiset lähiotokset (sekä esim. lähi/manuaalitarkennuksen toimivuus) ovat vaatimuslistan kärkipäässä.

Vaihtoehtolistalla ovat tällä hetkellä Canon G3, Nikon Coolpix 5000 sekä Olympus 5050. Onko kellään kokemusta ja tietoa näistä tarkoitukseeni? Muita ehdotuksia (hinta ei kyllä paljoa saisi olla noita korkeampi)?

Netistä saamaani tietoutta:

-Canonilla ei ilmeisestikään pääse läheskään niin lähelle kuin kahdella muulla. Mahtaako lähilinssin käyttö heikentää kuvanlaatua paljon?

-Eräässä arvostelussa moitittiin myös G3:n lähitarkennuksen toimivuutta. Kokemuksia?

-Olympuksen super-macron sanotaan tuottavan "voimakkaan CA:n ja tynnyrivääristymän"
http://hem.passagen.se/birchs/macro_tes ... _test.html
Onkohan tämä todellinen ongelma kuvattaessa yllä mainitsemiani kohteita?

Vinkeistä kiittäen,

Kristo

Käsittääkseni paras kompaktidigi lähikuvaukseen on Nikon coolpix 4500. Jos kameran tarkoitus pääasiassa on lähikuvaus tuo on sinun kamera.

Lisäys:
Se miksi juuri tämä Nikon on paras lähikuvauksessa, on se että linssi ei tule ulos kamerasta zoomauksessa! Joten kameraan voit kiinnittää rengas-salaman taikka kameran jalustalle kohteen päälle. Ja muistaa pitää myös digiluping mihin tämä kamera on ehkä paras vaihtoehto juuri tuon linssin ominaisuuden vuoksi.

Huutonetissä on yksi kpl myynnissä halpaan hintaan.
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=4126276

Lisätietoja:www.dpreview.com/reviews/nikoncp4500

Canon G3:n ja muut Canonin kompaktimallit voit unohtaa, niistä ei ole lähikuvaukseen. Lähin tarkennus etäisyys on 7,5cm ja silloin käytetään laajakulmaa. Tässä yksi esimerkki: http://img.dpreview.com/reviews/canong3 ... G_5869.JPG

Olyn C-750:lla pääsee 3cm päähän. Sitten otetaan vielä huomioon suuri tele niin siinä makrokuvausta parhaimmillaan. Suosittelen kuitenkin vielä ostamaan makrolinssin, esim. MCON 40, joka EI huononna kuvanlaatua. C-750:ssä ei myöskään ole 5050:n linssi vaan uusi ED linssi joka auttaa noihin yllämainittuihin ongelmiin. Eli sama kuin Nikonin uusissa järjestelmissä on.

Super Macro: Enables the Super Macro mode, permitting focusing as close as 1.2 inches (3.0 centimeters).

Macro mode: 0.07m- 0.6m (W); 1.2m – 2m (T).

Samat asiat onnistuvat halvemmalla C-740:llä.

Olen nähnyt myös monia hyviä makro-otoksia Nikonin 995:lla. Lisäksi Olyltä löytyy C-2500L jolla päästään niinkin lähelle kuin 0.8 inches, joka on jotain 2cm paikkeilla.

Näillä sanoilla.. "muita kompaktikameroita" ei todellakaan kannata unohtaa.

Tässä kuvia MCON 40:lla, kamerana käytetty wanhaa C-700:sta:

http://www.pbase.com/moby/mcon

Lähikuvauksessa on etua, jos kameran lcd-näyttö kääntyy. Tällaisen kameran käyttö hankalissa kuvakulmissa on huomattavasti helpompaa - ajatellaan vaikkapa kasvien tai hyönteisten kuvaamista aivan maan pinnan lähellä. Canon Gx:t ja Nikonit (9xx, 4500, 5xxx) sekä muutamat muut ovat tässä suhteessa ok. Salaman käyttö lähikuvauksessa vaatisi kameran, jossa voi käyttää ulkoista salamaa.

bse:n Olympuksien ominaisuuksia selventävässä tekstissä kiinnitin huomiota kohtaan

Macro mode: 0.07m- 0.6m (W); 1.2m – 2m (T).

Ymmärrän tuon niin, että lähikuvaus todellakin toimii varsinaisesti vain laajakulma-asennossa - niinkuin usei(mmi?)ssa kameroissa. Lähilinssi tietysti auttaa (sellaisen saa myös useisiin muihin kameroihin kuten G3:een).

Nikon 5700:ssa lähikuvaus tapahtuu zoomin keskialueella. Etäisyys linssin pinnasta kohteeseen on pienimmillään 3 cm ja pienin kuva-ala 29,6 x 22,2 mm (IR:n testin mukaan, http://www.imaging-resource.com/PRODS/C5700/C57P.HTM). Noin pieni kuva-ala riittänee useimmille. Salaman tai muun apuvalon käytön kannalta on hyvä, jos etäisyys kohteeseen on niin suuri, että kohteen mahtuu valaisemaan.

Vain laajakulma-asennossa makroilun salliva kamera ei ole ihan paras valinta. Kaikki riippuu tietysti mitä aikoo kuvata ja mitkä ovat laatuvaatimukset sekä mikä on budjetti.

Jos vaikkapa haluaa reprokuvata jotakin dokumentteja kannattaa tsekata kuinka paljon kuva vääristyy (tynnyri/tyyny) makrokuvaustilanteessa ja kuinka tasainen valonjakautuma todella on. Jos käyttää lähilinssiä pitää niiden vaikutus myös arvioida. On myös huomioitava millä aukolla pääsee kuvaamaan. Järjestelmien erityisissä makro-optiikoissa asiat ovat kunnossa, mutta ei kannata odottaa liikoja "pokkareilta".

Käsittääkseni kasvikuvauksen tyypillinen kohde on orvokin kokoinen tai suurempi. Tällöin superzoomeilla ei ole merkitystä. Luulisin kaikilla hyvillä ja kohtuullisen uusilla digeillä pääsevän riittävän lähelle, jotta ruusunkukka peittää koko kuvan.

Tynnyrivääristymä ei tietenkään ole hyvä asia, mutta onko se kasvikuvauksessa sitten kovin pahakaan asia. Kasvin eri osat ovat joka tapauksessa eri etäisyydellä ja kuvassa osa kasvista näyttää liian isolta osa liian pieneltä. Tynnyrivääristymällä on merkitystä, jos kasvit on prässätty ja liimattu tasolle.

Tärkeitä ominaisuuksia kamerassa on pikemmin valovoima, kääntyvä nestekidenäyttö ja nappuloiden järkevä sijoittelu, sillä pimeässä metsässä voi joutua kuvaamaan yllättävässä asennossa. Luulisin lähilinssiä tärkeämmän välineen olevan hyvä jalka.

Omalla kohdallani Casio-QV4000 ja QV-5700 ovat toimineet oivallisesti lähikuvauksessa. kameroissa on Canonin valovoimainen objektiivi ja säädöt on riittävät. Hintansa puolesta todella kilpailykykyinen vaihtoehto.

Kuvia...ilman lähilinssiä, kuvia tosin on muokattu PhotoShopin avulla, mutta ei isommin rajattu. Joten eiköhän tuo "lähiominaisuus" riitä useimmalle käyttäjälle.

QV-4000... http://www.usefilm.com/photos/users/148 ... 152480.jpg

QV-5700... http://www.usefilm.com/photos/users/148 ... 156116.jpg


Simo
www.wildkite.net

Kaipaamaasi manuaalitarkennukseen ei ainakaan Canonin G-sarja sovellu. Aivan älyvapaa systeemi, mitä vielä G1:n jälkeen älyvapaistettiin ja viimeistään nyt se on hyödytön. Näytön keskelle otetaan digitaalisesti zoomattu suurennos kohteesta, yritä siitä pikselimössöstä nyt sitten arvailla terävyyttä. Siihen hommaan on varmasti muut kamerat, vaikka Canon muuten onkin mainio peli.

Lähikuvauksessa pätevät samanlaiset polttovälistä riippuvat perspektiiviä koskevat fysiikan lait kuin kauempaakin kuvattaessa. Henkilökuvia harva ottaa todella laajakulmaisella objektiivilla, koska nenä "kasvaa". Yleensä kai henkilökuvauksessa n 85mm (filmiekvivalentti) objektiivia pidetään sopivana.

Digikameroissa usein lähin kuvausetäisyys muuttuu zoomauksen mukana. Lyhintä kuvausetäisyyttä voi käyttää vain laajakulma-asennossa. Kohde saattaisi tulla samankokoiseksi zoomin pidemmässä asennossa vastaavasti hiukan kauempaa kuvattuna. Pidemmällä zoomin asennolla kuitenkin perspektiivi voi joskus olla sopivampi.

Monet käyttävät kameran soveltuvuudesta lähikuvaukseen ainoana mittarina lähintä tarkennusetäisyyttä. Minä tarkistaisin mieluummin muut ominaisuudet ensin. Lähilinsseillä lähintä tarkennusetäisyyttä voi muuttaa, mutta miten korjata manuaalisäätöjen puuttuminen? Minulle sopii paremmin piiiitkä zoomi, jolla saa isompia kuvia kukista ja mehiläisistä kauempaakin. Harva mehiläinen odottelee kiltisti, että tulen kolmen sentin päähän kuvaamaan. Mieluummin kuvaan sen saman kokoiseksi 15 sentin päästä. Lähelle menemisestä on toinenkin haitta, silloin alkaa kamera ja kuvaaja itse varjostaa kohdetta. Kameran ja kohteen väliin pääsee paremmin valoa, kun kuvausetäisyys on hiukan isompi.

Joten: jos etsitte kameraa lähikuvaukseen, tutkikaa kamerasta myös muut ominaisuudet kuin lähin tarkennusetäisyys.

adapteri kirjoitti:Lähikuvauksessa pätevät samanlaiset polttovälistä riippuvat perspektiiviä koskevat fysiikan lait kuin kauempaakin kuvattaessa. Henkilökuvia harva ottaa todella laajakulmaisella objektiivilla, koska nenä "kasvaa". Yleensä kai henkilökuvauksessa n 85mm (filmiekvivalentti) objektiivia pidetään sopivana.

Digikameroissa usein lähin kuvausetäisyys muuttuu zoomauksen mukana. Lyhintä kuvausetäisyyttä voi käyttää vain laajakulma-asennossa. Kohde saattaisi tulla samankokoiseksi zoomin pidemmässä asennossa vastaavasti hiukan kauempaa kuvattuna. Pidemmällä zoomin asennolla kuitenkin perspektiivi voi joskus olla sopivampi.

Monet käyttävät kameran soveltuvuudesta lähikuvaukseen ainoana mittarina lähintä tarkennusetäisyyttä. Minä tarkistaisin mieluummin muut ominaisuudet ensin. Lähilinsseillä lähintä tarkennusetäisyyttä voi muuttaa, mutta miten korjata manuaalisäätöjen puuttuminen? Minulle sopii paremmin piiiitkä zoomi, jolla saa isompia kuvia kukista ja mehiläisistä kauempaakin. Harva mehiläinen odottelee kiltisti, että tulen kolmen sentin päähän kuvaamaan. Mieluummin kuvaan sen saman kokoiseksi 15 sentin päästä. Lähelle menemisestä on toinenkin haitta, silloin alkaa kamera ja kuvaaja itse varjostaa kohdetta. Kameran ja kohteen väliin pääsee paremmin valoa, kun kuvausetäisyys on hiukan isompi.

Joten: jos etsitte kameraa lähikuvaukseen, tutkikaa kamerasta myös muut ominaisuudet kuin lähin tarkennusetäisyys.

Juurikin näin. Jos halutaan kuvata luontoa ns. makrolla, niin itse juuri etsisin kameran mahdollisimman tarkalla optiikalla ja pitkällä zoomilla. Silloin päässe kuvaamaan kohteita niitä häiritsemättä eikä tule juuri näitä adapterin mainitsemia varjoja. Toki makro on ihan kätevä ominaisuus kameroissa ja ihan käyttö kelpoinen. Itsekkin kuvailen jonkin verran makrolla kukkia ja pieniä ötököitä, mikäli vain lähelle pääsee.

Kukkanen
http://koti.phnet.fi/hannusep/Luonto%20 ... 20037.html

Ötököitä
http://koti.phnet.fi/hannusep/Luonto%20 ... tokat.html

Mutta jos meinaa oikeen enemmän kuvailla tälläisiä kuvia, niin kyllä kallistuisin kameraan pitkällä zoomilla ja tarkalla optiikalla kuten adapteri totesi.

Sonyn DSC-F717 kameran makrolla pääsee 2 cm etäisyyteen vakiona..

Fuji S602Z:lla pääsee 1cm päähän...

Tuota SuperMacro ominaisuutta olenkin käytellyt chilejä kuvatessani. (Niiden kukat ovat ~1cm läpimitaltaan, eli lähelle on päästävä).

edit:
Tässä pari esimerkkiä:
http://www.kyrohonka.com/chili/slides/Alman%20kukka.htm
http://www.kyrohonka.com/valokuvat/Gall ... /Kukka.htm
http://www.kyrohonka.com/valokuvat/Gall ... 0834AA.htm

http://www.digicamera.net/galleria/k_ca ... kineet.htm

http://www.digicamera.net/galleria/k_ca ... ineet2.htm

http://www.digicamera.net/galleria/k_ca ... ineet3.htm

on otettu Canon 10D:llä eli ei oikein mahdu kompaktidigi-luokkaan. 100 mm:n makrolinssillä 2.2 cm vastaa vaakatasossa 3072 pikseliä. +3 -lähilinssin kanssa 1.5 cm. Tarkoitus oli hankkia vielä +10 -lähilinssi, mutta olisi pitänyt tilata (kesäloman takia ei ehtinyt odotella). Jalusta on välttämätön, jos haluaa hyviä kuvia.

Kuten eräät kirjoittajat ovatkin selkeästi maininneet ei pelkkä "kuinka lähelle tarkentuu" ole se ratkaiseva tekijä vaan asiassa on huomioitava myös mitä polttoväliä käytetään, kun tuohon minimietäisyyteen päästään.

En tiedä millä polttovälillä lähikuvaus toimii Fuji S602Z:ssa ja Sonyn DSC-F717:ssa tai Olympuksen eri malleissa. Nikon 5700:lla pääsee todella lähelle, mutta monista muista poiketen lähelle päästään vain normaali-pikkutele -polttovälialueella. Ainakaan Nikonia ei siis tarvitse tunkea kohteeseen kiinni. Esim. kohteen valaistuksen saa paremmin hallittua. Tarkastelin äskettäin kukkapuskassa ollutta yökköstä eikä se maksimisuurennokseen yrittäessä mahtunut kokonaan kuvaan vaan rajausta piti löysätä.

Asiaan liittyy toinen tekijä eli syväterävyysalue. Mitä laajakulmaisempi optiikka sitä suurempi terävyysalue. Tästä on tapauksesta riippuen haittaa tai hyötyä.

Kiinteäoptiikkaisten digikameroiden pulma on pienten aukkojen puute - kaikista ei löydy edes aukkoa 11 puhumattakaan aukoista 16, 22 ja 32, jotka ovat järjestelmäkameroissa tavallisia ja lähikuvauksessa suurta terävyysaluetta tavoiteltaessa hyödyllisiä.

Tilanteissa, joissa laajaa terävyysaluetta tarvitaan on hyötyä laajakulmamakrosta, jos se siis muuten sopii tilanteeseen. Terävä aluehan saattaa olla vain muutaman millin syvyinen. Miten tarkennus ylipäätään onnistuu juuri haluttuun kohteen osaan onkin jo toinen juttu.

Järjestelmien kanssa en niinkään lähtisi lisäilemään mielestäni hieman arveluttavia lähilinssejä (kun ei kerran ole pakko) vaan lisäisin loittorenkaan tai jopa perinteiseen tapaan palkeen. Kääntörengastakin voisi kokeilla. Luontevinta voisi olla hankkia aito lähikuvausoptiikka - jos budjetti vain sen sallii. Järkkäreitten vakiozoom-optikoitten makrot toimivat usein vain laajakulma-asennossa.

jiiällä kirjoitti:Kiinteäoptiikkaisten digikameroiden pulma on pienten aukkojen puute - kaikista ei löydy edes aukkoa 11 puhumattakaan aukoista 16, 22 ja 32, jotka ovat järjestelmäkameroissa tavallisia ja lähikuvauksessa suurta terävyysaluetta tavoiteltaessa hyödyllisiä.

Höpölöpö. Pikku digien todelliset polttovälit pyörivät suunnilleen 7-20 mm haarukassa, joten syväterävyyttä riittää vaikka muille jakaa. Koska yleisimmin käytetyn 1/1.8" CCD:n läpimitta on 1/5 kinofilmiruudun läpimitasta, kasvaa syväterävyskin viiden aukon himmennystä vastaavan määrän. Siis: digin f/5.6 antaa saman syväterävyyden kuin kinojärkkärin f/32. Toisaalta kapeaa terävyysaluetta ei saa sitten millään, kun f/2 vastaakin lähinnä aukkoa f/11 jne.

Makrokuvauksessa digeillä on siis etu puolellaan; niillä saa vastaavan syväterävyyden kuin järkkärilläkin, mutta ilman mieletöntä himmentämistä, mikä kasvattaa suljinajat liian pitkiksi.

Totta on! Minun Fuji 602:n zoomini telepää vastaa n. 200mm:n kinariobjektiivia, mutta koska syväterävyysalueen määrää todellinen polttoväli (telepäässä 47 mm), ei taustaa saa telekuvissa pehmennettyä pois kuten 200mm objektiivilla. Digikuville onkin minusta luonteenomaista kaikilla etäisyyksillä olevien kohteiden kinokuvaa suurempi terävyys. Usein se on hyödyksi (kuten makro-kuvauksessa), mutta joskus toivoisi "huonon" taustan häivyttämisen suurella aukolla olevan mahdollista kinarityyliin.

emk kirjoitti:Totta on! Minun Fuji 602:n zoomini telepää vastaa n. 200mm:n kinariobjektiivia, mutta koska syväterävyysalueen määrää todellinen polttoväli (telepäässä 47 mm), ei taustaa saa telekuvissa pehmennettyä pois kuten 200mm objektiivilla. Digikuville onkin minusta luonteenomaista kaikilla etäisyyksillä olevien kohteiden kinokuvaa suurempi terävyys. Usein se on hyödyksi (kuten makro-kuvauksessa), mutta joskus toivoisi "huonon" taustan häivyttämisen suurella aukolla olevan mahdollista kinarityyliin.

Tähän taas on keksitty lukuisat kuvankäsittelyohjelmat.

Totta kai taustan voi epäterävöittää tai vaikka kokonaan poistaa kuvankäsittelyohjelmalla. 35mm:n kinofilmikameralla homma hoidettiin kuvausvaiheessa, koska muita vaihtoehtoja ei ollut. Digikameralla näin ei voi tehdä kuvatessa lyhyemmän polttovälin vuoksi, tämä oli pointtini.

Ja jos hiuksia halotaan, aikamoinen guru on se, joka digikuvaa ohjelmalla manipuloimalla saa simuloitua pitemmän polttovälin aiheuttaman tarkennustason etu- ja takapuolisen epäsymmetrisen, tarkennustasonsta mitatun etäisyyden funktiona kasvavan epätarkkuuden, johon on perinteisessä valokuvakusessa totuttu. Luonnollisestikaan tähän ei ole tarvetta, mutta tarkoituksenani on vain osoittaa, että jotkut asiat on helpompi tehdä optisesti kuin ohjelmallisesti.

Toinen pointtini oli, että digigkuvat ovat yleensä syväterävämpiä kuin kinokuvat, koska polttoväli digikameroissa on lyhyempi.

M.B. kirjoitti

Höpölöpö. Pikku digien todelliset polttovälit pyörivät suunnilleen 7-20 mm haarukassa, joten syväterävyyttä riittää vaikka muille jakaa. Koska yleisimmin käytetyn 1/1.8" CCD:n läpimitta on 1/5 kinofilmiruudun läpimitasta, kasvaa syväterävyskin viiden aukon himmennystä vastaavan määrän. Siis: digin f/5.6 antaa saman syväterävyyden kuin kinojärkkärin f/32. Toisaalta kapeaa terävyysaluetta ei saa sitten millään, kun f/2 vastaakin lähinnä aukkoa f/11 jne.

Kokemusperäisestikin voin sanoa, että todella lähelle mennessä terävyysalueet ovat olemattoman pieniä myös digikameroilla - ehkä vain muutaman millin verran. Minun kamerassani polttovälialue on 8,9 - 71,2 mm ja lähikuvaus tapahtuu zoomin keskialueella eli todellinen polttoväli on jotakin 40 mm seutuun. M.B unohtaa mainita, että terävyysalueet supistuvat mitä lähemmäksi kohdetta tullaan. 40 mm optiikalla ja etäisyyden ollessa kohteeseen sanotaan vaikkapa 5 cm ei liikaa terävyysaluetta ole olemassa.

Kauempana olevien kohteiden osalta terävyysalueet ovat suuria ja tarkoituksellista taustan epäterävyyttä ei ole helppo saavuttaa.

Terävyysalueiden laskijoille suosittelen vaikkapa sivua
http://www.students.tut.fi/~vahonen/com ... photo/DOF/

Saitin laskin osoittaa, että 10 cm etäisyydellä ja kun aukko on 5,6 saadaan terävyysalueen syvyydeksi 7 mm polttovälin ollessa 9 mm ja kun polttoväli on 21 mm on terävyysalueen syvyys 1 mm. Vaikka laskin on tehty G1:lle ovat saatavat luvut karkean suuntaa-antavasti oikeaa luokkaa muillekin ei-järjestelmä-digikameroille.

Lisää tietoa löytyy vaikkapa tästä http://www.xs4all.nl/~wiskerke/html/toollink.html Sieltä löytyy tietoa erilaisista laskuriohjelmista. Aika hyvä seloste siitä miten terävyysalue käyttäytyy teoriapohjalta on vaikkapa tässä http://home.attbi.com/%7Ejonsachs/DOF.htm

Tässä makrokuvia parhaimmillaan:

http://forums.dpreview.com/forums/read. ... ge=5462801
http://forums.dpreview.com/forums/read. ... ge=5475047
http://forums.dpreview.com/forums/read. ... ge=5475054

Kamerana Olympus Camedia C-750 UZ. Varoitus, voi vaikuttaa monenkin ostopäätöksiin :)

Stenu kirjoitti:Kaipaamaasi manuaalitarkennukseen ei ainakaan Canonin G-sarja sovellu. Aivan älyvapaa systeemi, mitä vielä G1:n jälkeen älyvapaistettiin ja viimeistään nyt se on hyödytön. Näytön keskelle otetaan digitaalisesti zoomattu suurennos kohteesta, yritä siitä pikselimössöstä nyt sitten arvailla terävyyttä. Siihen hommaan on varmasti muut kamerat, vaikka Canon muuten onkin mainio peli.

Loytyyko tasta keneltakaan lisamielipiteita? (taytynee kylla kayda kaupassa itse kokeilemassa...). Nimittain G3 on noussut makrokamera-vaihtoehtojen karkikaartiin monestakin syysta:

-edullinen (ja ehka viela laskee kun G5:kin on markkinoilla?)
-optiikka lienee parempi kuin Olympus 5050:ssa ja Nikon CP 4500/5000:ssa
-kaantyva naytto (puuttuu Olympus 750UZ:sta)
-makrokyvykkyys ei liene niin huono kuin usein vaitetaan (paras suurennus linssin telepaassa, eika lahilinssin lisaamisen pitaisi huonontaa kuvanlaatua liikaa tarkoituksiini)

Kristo